Vanhempi sukupolvi muistaa, kuinka aikaisemmin haukea, ahventa, maivaa, silakoita, siikaa ja myös lohta saattoi ostaa kaupunkien torien lisäksi kadunvarsien myyntipöydistä ja maaseutua kiertäviltä kalakauppiailta. Tuore kotimainen kala tuotiin kotiovelle.
Kotimaisen kalan kulutus on laskenut ja ulkomaisen kalan tuonti lisääntynyt. 1980-luvulla puolet syödystä kalasta oli kotimaista, nyt ulkomailta tuodun kalan osuus on 80 prosenttia. Kotimaisen kalan vähenemiseen on vaikuttanut myös tietoisuus ympäristömyrkkyjen, ennen kaikkea dioksiinien ja PCB-yhdisteiden kertymisestä rasvapitoisiin kaloihin, kuten Itämeren loheen, silakkaan ja norssiin.
Vastikään julkaistussa EU-kalat III-hankkeessa on tutkittu kattavasti eri ympäristömyrkkyjen kertymistä eri kalalajeihin Suomen järvissä ja merialueilla.