Löy­tyy­kö sinun eväis­tä­si pro­teii­ni­rah­kaa tai jo­gurt­tia? Vä­li­pa­la korvaa jo entistä useam­man aterian – kävimme kat­so­mas­sa, miten klas­sik­ko­eväs nykyään tehdään

Jogurtista tuli Suomessa hitti noin 50 vuotta sitten. Siitä lähtien rahkat, proteiinivanukkaat ja pirtelöt ovat kasvattaneet suosiotaan suomalaisten ruokavaliossa. Välipala korvaa entistä useammin aterian. Nyt kaurapohjaiset juomat ja välipalat haastavat perinteisiä maitojalosteita. Kävimme modernissa välipalatehtaassa ja sinne raaka-ainetta tuottavalla tilalla katsomassa, miten klassikkovälipala syntyy.

Täysin automatisoitu, umpinainen systeemi muuttaa maidon jogurtiksi muutamassa tunnissa. Missään ei näy avonaisia sammioita saati jogurttia. Tuotantovastaava Tom Elovaara (vas.) ja tuotantopäällikkö Minna Laatikainen esittelevät prosessia. Tästä tulee raaka-aine jogurtti- ja rahkavälipaloihin. Kärköläläisessä robottinavetassa jokainen lehmä lypsää tällä hetkellä keskimäärin 34 litraa maitoa päivässä.
Täysin automatisoitu, umpinainen systeemi muuttaa maidon jogurtiksi muutamassa tunnissa. Missään ei näy avonaisia sammioita saati jogurttia. Tuotantovastaava Tom Elovaara (vas.) ja tuotantopäällikkö Minna Laatikainen esittelevät prosessia.
Täysin automatisoitu, umpinainen systeemi muuttaa maidon jogurtiksi muutamassa tunnissa. Missään ei näy avonaisia sammioita saati jogurttia. Tuotantovastaava Tom Elovaara (vas.) ja tuotantopäällikkö Minna Laatikainen esittelevät prosessia.
Kuva: Esko Tuovinen

Lypsyrobotille on ruuhkaa Minna ja Juha-Matti Laihon navetassa Kärkölässä. Vuoroaan jonottava ayrshirelehmä Misteli ja sen 129 lajitoveria tietävät, että lypsyn aikana palkinnoksi saa rehunappuloita. Ne houkuttavat etenkin nuoria lehmiä.

Jokainen lehmistä tuottaa tällä hetkellä keskimäärin 34 litraa maitoa päivässä. Nopeimmillaan maito saattaa olla jo parin–kolmen päivän päästä kuluttajan eväslaukussa jogurtiksi tai muuksi välipalatuotteeksi jalostettuna.