Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksiin kuuluu, että verovelvollista verotetaan maksukykyisyysperiaatteen mukaisesti vain oikeista voitoista. Verotettavan voiton määrästä saadaan siksi yleensä vähentää voiton hankkimisesta aiheutuneet menot ja tappiot.
Suomalaisten yritysten tappioiden vähentämiseen liittyy merkittäviä rajoituksia. Erityisesti tappioiden kymmenen vuoden vanhentumisaika on kansainvälisesti poikkeuksellisen tiukka. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Saksassa tappioiden käyttöaikaa ei ole ajallisesti rajoitettu.
Tappioiden käyttöaikaan kohdistuvat rajoitukset ovat erityisen ongelmallisia kasvuyrityksille, jotka ovat talouskasvun tärkeä tekijä. Kasvuyrityksille tyypillistä on, että toiminta on alkuvaiheessa ja pitkänkin aikaa tappiollista, kunnes toiminnan riittävä laajuus saavutetaan ja toiminta kääntyy voitolliseksi.
Kasvuyritysten kilpailukykyisen verotuksen kannalta on tärkeää, että yrityksen menneet tappiot ovat vähennyskelpoisia vielä siinä vaiheessa, kun toiminta kääntyy voitolliseksi.
Lisäksi 2023 lähtien monien kasvuyritysten hyödyntämä T&K-toiminnan lisävähennys on osa verotuksessa vahvistettua tappiota, jota voidaan hyödyntää vasta yrityksen kääntyessä voitolliseksi. Esimerkiksi Tanskassa osa tappioista saadaan jopa palautuksena siltä osin kuin tappio muodostuu T&K-kannustimesta.
Nykyinen 10 vuoden tappioiden vanhenemisaika voi johtaa siihen, että kasvuyritykset eivät investoi täysillä kasvuun ja työllistämiseen. Tappioiden vanhenemisen uhatessa kasvuyhtiöt pyrkivät kääntämään toimintaansa voitolliseksi verotuksellisista syistä nopeammin ja investointien kustannuksella. Lisäksi tappioita koskeva käyttörajoitus pienentää juuri käyttöön otetun T&K-kannustimen vaikuttavuutta.
Yritysten tappioiden vanhenemisajan poistaminen olisi vaikuttava ja kasvua tukeva toimenpide, joka ei merkittävästi vähentäisi valtion verotuloja ja tehostaisi T&K-verokannustimen vaikuttavuutta.