Käytöstapoja ei opita kirjasta lukemalla eikä juuri käskien tekemälläkään. Ne omaksutaan parhaiten joutumalla itse tilanteisiin.
Monia tapoja voi oppia muita seuraamalla ja talonpoikaisjärkeä käyttämällä. Näin aikuinen yleensä selviää tilanteesta kuin tilanteesta. Sen sijaan lapsi saattaa olla niin hämmennyksissä, ettei osaa toimia oikein. Millaisia asenteita ja käyttäytymisvalmiuksia meidän tulisi lapsille antaa, jotta he selviytyisivät normaaleissa elämäntilanteissa?
Ensimmäinen lahja on aitous, olla oma itsensä – siinä vasta vaikea taito. Äänekkäät, kiroilevat ja huomionhaluiset nuoret peittävät sisintään ja yrittävät olla kaikkea muuta paitsi oma itsensä. Näin siksi, koska heillä ei ole elämänkokemuksen tuomaa kypsyyttä, eikä heillä ehkä ole ollut mahdollisuutta oman itsensä harjoittamiseen.
Vaatimattomuus ja nöyryys ovat hyveitä, joita harvoin enää näkee. Kun tällaisen ihmisen tapaa ensimmäisen kerran tuntuu kuin oltaisiin tuttuja jo pidemmältä ajalta. Siinä voi ihminen puhua ihmiselle ja saada vastakaikua. Nöyryys ei merkitse alitetuksi tulemista eikä jalkoihin joutumista. Nöyräkin voi pitää puoliaan.
Toisen huomaamiseen ja kunnioittamiseen liittyy aina epäitsekkyyttä ja ystävällisyyttä. Liikunta tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia eläytyä erilaisten ihmisten ajatuksiin, tunteisiin ja pyrkimyksiin. Liikuntaryhmissä on viljeltävä hyviä ihmissuhteita, joissa yhteisön jäsenet tuntevat olevansa vastuussa toinen toisistaan. Tämä voi tapahtua ikään kuin itsestään, mikäli ryhmän vetäjä – opettaja tai valmentaja – osaa käyttää kasvatustilanteet hyväksi.
Liikuntaa voidaan käyttää luonnollisena tapakasvatuksen välineenä. Siihen sisältyy monia sääntöjä, joiden noudattamista valvotaan. Lapset oppivat vaivihkaa ymmärtämään, mikä merkitys on hyvillä tavoilla ihmissuhteiden syntymiselle ja säilymiselle. Erityisesti on syytä perehdyttää lapset peruskäsitteisiin – velvollisuus, vastuu ja omatunto.
Jos käyttäytymistapojen perusvalmiuksiin liitetään vielä aloitekykyisyys, reipasotteisuus, oikeudenmukaisuus ja avuliaisuus, voi näillä eväillä selviytyä pitkälle. Kun tietty perusasenne on hankittu, ei varsinaisten käyttäytymistapojen oppiminen vie aikaa – tavat tuntuvat ennestään tutuilta. Käyttäytymisen perusharjoittelun tulee aina alkaa perusasenteiden ja -valmiuksien hankkimisella.