Valtion taloutta pitää sopeuttaa miljardilla, mutta mistään ei enää saisi leikata. Olisiko aika katsoa, missä oikeasti on leikkaamisen varaa? Leikkaukset eivät saa kohdistua vähävaraisiin, eläkeläisiin, työttömiin, eivätkä opiskelijoihin.
Suomessa on julkishallinnon palveluksessa noin 705 000 henkilöä. Tutkimuksen mukaan heidän työsuhde-etuudet varman työpaikan lisäksi ovat noin 3 000 euroa/vuosi/työntekijä. Tämä tekee 2,115 miljardia euroa/vuosi verotonta tuloa vuodessa aikaisemmin mainitsemani lähes 100-prosenttisen varman työpaikan lisäksi.
Näitä etuuksia ovat muun muassa liikunta- ja kulttuuriedut, työpaikkaruokailu, työsuhdeasunnot, autoetu, työnantajan alennukset henkilökunnalle, työterveyspalvelut ja niin edelleen. Nämä kaikki kustannetaan verovaroista verottomina palkan lisäksi.
Yritysmaailmakin antaa vastaavia etuja niin sanottuina tulospalkkioina, mutta yritys antaa ne tuloksesta. Julkinen sektori antaa ne riippumatta siitä, tuliko tulosta tai ei. Pääsääntöisesti ei tule tulosta, mistä voisi palkita.
Etuja perustellaan henkilöstön terveydellä ja jaksamisella. Perustelijat ovat aina etujen saajia. Voivatko esimerkiksi Rovaniemellä enää kaupungin palveluksessa olevien sairaspoissaolot lisääntyä tästä? Määrä on nyt keskimäärin 20 sairaspäivää/palveluksessa oleva henkilö.
Tarvittava sopeutusmiljardi löytyy, kun laitetaan edut verolle. Kaksi miljardia löytyy, kun lopetetaan edut ei-lakisääteisinä. Silloin myös kansalaisten verotus jonkin verran yhdenvertaistuu.