Näitä elokuvia ei tehdä koskaan liikaa: balladeja palavasta, hullusta rakkaudesta. Ohjaajakäsikirjoittaja Alli Haapasalo tavoittaa ensimmäisessä pitkässä elokuvassaan hienosti Anja Snellmanin alkuteoksen ytimen: miten hullu rakkaus kaikessa raastavuudessaan, hajottavuudessaan ja traagisuudessaankin on lopulta aina nostattava voima ihmisen elämässä – kokemus, jota ei vaihtaisi pois.