Kuusamon ja Posion kobolttikaivoshankkeita työstävä Latitude 66 Cobalt Oy aloittaa alkuvuodesta laajat geologiset taustatutkimukset. Yhtiöt tiedottaa tekevänsä tutkimuksia Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa.
Tutkimusta tehdään seuraavan kahden vuoden aikana Kuusamon liuskevyöhykkeenä tunnetulla alueella.
Maanpinnan alla sijaitsevista esiintymistä luodaan malleja keräämällä sähkömagneettista tietoa sekä maan pinnalta että ilmasta. Ensimmäiset elektromagneettiset tutkimukset tehdään tammikuun ja helmikuuna aikana Kuusamon Käylän ja Posion Maaninkavaaran alueilla.
Lisäksi tutkimusta tehdään analysoimalla jo olemassa olevaa tietoa.
Yrityksen toimitusjohtajan Thomas Hoyerin mukaan Latitude 66 Cobalt tulee tutkimusjakson jälkeen keskittymään malminetsintään nyt myönnettyä varausaluetta pienemmillä alueilla.
–Meille on tärkeä saada tieteellinen kokonaiskuva liuskevyöhykkeestä. Alue kiinnostaa niin tutkijoita kuin eri kaivosalan toimijoita laajalti sen kobolttivarantojen takia.
Latitude 66 Cobalt on ilmoittanut Tukesille luopuvansa osasta nyt myönnettyjä varausalueita.
–Kymmenen kilometrin säteellä Kuusamon Rukalta ja Posion Riisitunturilta ja puolen kilometrin etäisyydeltä keskeisiltä järviltä ja joilta emme tule tietoa keräämään. Nämä alueet eivät elinkeinojen yhteensovittamisen näkökulmasta sovellu malminetsintään, Hoyer sanoo.
Hoyer ymmärtää alueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden tahojen huolen, jonka noin 900 neliökilometrin kokoinen varausalue aiheuttaa.
–Osaltaan huoli on syntynyt siksi että alalla on toimijoita, jotka tekevät varauksia, mutta eivät kerro avoimesti asukkaille keitä ovat, miksi ovat varauksen tehneet ja miten he työssään etenevät. Haluamme muuttaa alan toimintatapoja omalla esimerkillämme.
Hoyer muistuttaa, että Latitude 66 Cobalt Oy:llä on alkuvaiheen kaivosyhtiöksi poikkeuksellisen vahvaa geologista osaamista.
–Hallituksen jäsen Steffen Hagemann on kansainvälisesti arvostettu geologi, joka toimii sekä yliopistossa että geologisen kenttätyömme johtajana. Hallituksen puheenjohtajamme Jeffrey Foster on hänkin geologi, joka on työskennellyt myös tieteellisen tutkimuksen parissa.