Pääministeri: Marin pa­hoit­te­lee toi­min­taan­sa

Korona: Isos­ta-Bri­tan­nias­ta Yl­läk­sel­le tul­leil­ta tu­ris­teil­ta löytyi viisi ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­taa – to­den­nä­köi­ses­ti ky­sees­sä ei ole omik­ron-muun­nos

Lasten- ja nuor­ten­kir­jal­li­suu­den Fin­lan­dia-eh­dok­kais­sa on lau­ta­kun­nan mukaan iloa ja toivoa

Raati seuloi kuusi ehdokasta yli 150 kirjan joukosta.

Timo Parvela, Pasi Pitkänen, Malin Kivelä, Linda Bondestam, Martin Glaz Serup, Pia Krutsin, Anne-Maija Aalto, Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu asettuivat ryhmäkuvaan Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistustilaisuudessa.
Timo Parvela, Pasi Pitkänen, Malin Kivelä, Linda Bondestam, Martin Glaz Serup, Pia Krutsin, Anne-Maija Aalto, Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu asettuivat ryhmäkuvaan Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistustilaisuudessa.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tämän vuoden kuusi Finlandia-ehdokasta on julkistettu.

Ehdokasvalinnat tehnyt lautakunta luki yli 150 kustantajien lähettämää lasten- ja nuortenkirjaa. Lautakunnan puheenjohtajana toimi elokuva- ja tv-alan asiantuntija Petri Kemppinen ja jäseninä kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.

Kemppisen mukaan kaikki Finlandia-ehdokkaaksi valitut kirjat ovat itsessään hyvää kirjallisuutta, joka ei välttämättä liity suoraan mihinkään teemaan tai aiheeseen.

– Niitä yhdistää ehkä sellainen asia, että kaikissa on tietynlaista iloa ja toivoa, Kemppinen kertoo STT:lle.

Julkistustilaisuudessa pitämässään puheessa Kemppinen sanoi, että vaikka kirjoja oli hyvin moneen makuun, tuntui lautakunnasta, että 10–12-vuotiaat varhaisnuoret ovat hieman väliinputoajia.

– Tuntui, että emme oikein saaneet näkymää, miten nämä ihanassa välitilassa olevat ihmiset elävät ja mitä he kokevat, sanoi Kemppinen puheessaan.

Suomen Kirjasäätiön jakama palkinto on 30 000 euroa. Voittajateoksen valitsee tänä vuonna futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen. Tämän vuoden Finlandia-voittajat julkistetaan 1. joulukuuta.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997. Viime vuonna palkinnon sai Anja Portin teoksellaan Radio Popov.

Tietoa ja seikkailuja lapsille

Laura Ertimon kirjoittamassa ja Mari Ahokoivun kuvittamassa teoksessa Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus) päähenkilöt lähtevät aikamatkalle menneisyyden luontoon ja oppivat luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta.

Valinnan tehneen lautakunnan perusteluiden mukaan tietokirja tyydyttää eri-ikäisten tiedonjanoa.

Malin Kivelän ja Martin Glaz Serupin kirjoittaman Om du möter en björn -kirjan (Förlaget / Teos) on kuvittanut Linda Bondestam. Kuvakirjassa neuvotaan, miten toimia kohtaamisessa karhun kanssa sekä pohditaan eläimen ja ihmisen suhdetta. Suomeksi kirja on nimeltään Jos kohtaat karhun. Sen on suomentanut Malin Kivelä.

Valintaa perustellaan sillä, että vaikka kirja opastaakin lasta luonnon kohtaamisessa, tarina riittää mainiosti sellaisenaan. Lautakunnan mukaan kirjan jokainen aukeama on itsenäinen elämys.

Pia Krutsinin riimittelemä ja Jani Ikosen kuvittama runokokoelma Kaupunki Kukaties (WSOY) vie alakoululaiset ja nuoremmat seikkailulle runokaupunkiin. Kirjan kerrotaan päivittävän lastenrunoperinteitä ja houkuttavan lukemaan ääneen.

Timo Parvelan teoksessa Kepler62 Terra: Kloonit (WSOY) avaruuteen lähetetyt uudisraivaajalapset palaavat takaisin maapallolle. Kirjan on kuvittanut Pasi Pitkänen. Parvela kirjoittaa Kepler62-kirjasarjaa vuorotellen norjalaisen Bjorn Sortlandin kanssa.

Lautakunnan perusteluiden mukaan kirjan pelimaailmasta inspiroituva kerrontatapa imaisee lukijan nopeasti mukaansa.

Rakkautta ja ennakkoluuloja

Anne-Maija Aalto on ehdolla teoksellaan Mistä valo pääsee sisään (Otava), joka kertoo veden peittämään entiseen Japaniin sijoittuvan rakkaustarinan. Keskenään hyvin erilaiset nuoret edustavat erilaisia arvoja.

Lautakunnan mukaan romaani kuvaa ihmisyyttä taitavasti. Teoksessa nuoren ihmisen vähittäinen muutos tapahtuu koettujen tapahtumien ja vanhempien ymmärtämisen kautta.

Dess Terentjevan säeromaani Ihana (WSOY) kertoo yhdeksäsluokkalaisesta panseksuaalista Liljasta ja pohtii olettamuksien ja ennakkoluulojen maailmassa elämistä.

Lautakunnan mukaan säeromaani onnistuu tavoittamaan nuorten kokemukset ja tunteet. Lyhyiden säkeiden muodossa etenevä teos käsittelee omana itsenään hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen teemaa.

Setan verkkosivujen mukaan panseksuaalille kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole merkitystä.

Kirsi Kunnaksen kuolema jättää aukon

Kemppinen uskoo, että lapsena luetulla ja kuullulla on merkitystä esimerkiksi oppimiseen myöhemmässä elämässä.

– Sanoisin, että se on asioiden ymmärtämisen kannalta edelleen keskeistä, Kemppinen kertoo.

Myös mielikuvituksen voima vahvistuu tekstin ja elävän kielen kautta.

– Uskon, että sillä on päätäräjäyttävä voima, kuinka elävää kieltä opitaan käyttämään jo lapsena ja nuorena, Kemppinen sanoo.

Kemppisen mukaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta tehdään suurella sydämellä ja osaamisella. Ehdokkaita valitessa näkyi ansiokkaasti myös tekstin ja kuvan yhteispeli. Ehdokkaissa on monta teosta, joissa kuvituksella on iso rooli.

Kemppisen mukaan lastenkirjallisuus tarvitsee puolestapuhujia. Vastuu kirjojen tuomisesta lasten käsiin on aikuisilla niin kotona, koulussa ja kuin julkisuudessa.

Lastenkirjailija ja runoilija Kirsi Kunnaksen kuoleman myötä yksi keskeinen lastenkirjallisuutta puolustanut voima on poissa.

– Yksi keskeinen voima, joka puolustaa oikeutta ja halua lukemiseen on poistunut. Meillä on ehkä entistä enemmän tehtävää siinä, mistä löydetään ne uudet puolestapuhujat, Kemppinen sanoo.