On vaikea ymmärtää, että torjuntavastuu maapallon ympäristöuhasta kohdistetaan Suomessa aina pohjoiseen.
Huoli ympäristön tilasta tuli Suomen politiikkaan 1960-luvun lopulla Rooman klubin raportin jälkeen. Keskustanuorten "vihreämpään yhteiskuntaan"-ohjelmajulistusten idean mukaan ”tila pitää jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa”. Metsät ja pellot olivat turvanneet kovan työnteon kautta hyvinvoinnin sodanjälkeisille suurille ikäluokille.
Suomen vihreä liike synnytettiin vuosikymmen myöhemmin, kun Moskova-mielinen taistolaisuus hiipui ja sen perilliset kaupungeissa alkoivat etsiä uutta suuntaa protesteilleen. Heille vain ”koskematon luonto” on oikeaa luontoa.
Kaikki matkustavaiset voivat todeta, että pohjoisen luonto on karumpaa ja laakeampaa, samanlaista silmänkantamattomiin. Ainutlaatuisuutta on yhtä lailla joka paikassa – jo suojeltuna.
Nyt myös nykyhallitus aikoo suojella ja museoida lisää pohjoisen elämää. Silloin ei anneta "maalle malttia vaurastua” ja oikealla työnteolla hankkia elantoa. Esimerkiksi Paltamoon suunniteltu uusi biosellutehdas tarvitsee oikeuden hakkuisiin. Pohjoisen metsiin on aina vain kertynyt lisää hakkuumahdollisuuksia, siis ylijäämää.
Kun luontoon puututaan, luonto korjaa nopeasti jäljet, olipa muutosta tai tuhoa tehnyt ihminen tai luonto itse.
Sodan jälkeen sotavelkaa maksettaessa Pohjois-Kainuuseen ja Koillismaalle tehtiin avohakkuita silmänkantamattomiin, jopa sadan tuhannen hehtaarin alueille. Syntyi ”Osaran aukiot”. Luonto näytti 1960-luvun alussa Itä-Lapissa tuhovoimaansa Tuntsan metsäpaloissa yhtä suurilla alueilla. Molemmilla alueilla on nyt mitä voimakkaimman kasvun uutta metsää ja monimuotoisuutta.
Luonnosta saadaan hyvinvointia vaalimalla ja hoitamalla. Mosaiikkimaisesti hoidettu talousmetsä antaa vaihtelevamman, monimuotoisemman ympäristön monipuolisemmalle kasvustolle, kun myös jätettävän lahopuuston määrä huomioidaan. Valoisuutta vaativat kasvit, kuten metsämarjat, eivät viihdy vanhoissa kasvunsa päättäneissä metsissä.
Miksi perussuomalaiset ovat hallituksessa heikentämässä pohjoisen kehitystä?