Sosiaaliturvaleikkausten seurauksena köyhyydessä elävien lasten määrä on kasvamassa sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan 31 000:lla. Suomessa elää pian köyhyydessä yli 150 000 lasta.
Vaikka lapset eivät ole työttömyysturvan tai asumistuen kaltaisten etuuksien suoria saajia, vaikuttavat tukiin kohdistuvat muutokset myös heihin. Onkin hämmästyttävää, kuinka vähän lasten ja nuorten omaa ääntä on kuultu sosiaaliturvamuutoksista käydyissä keskusteluissa, saati lapsivaikutusten arvioinneissa.
Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2025 -kysely osoittaa, että lapsilla ja nuorilla on paljon sanottavaa omaan arkeensa liittyvistä asioista – myös taloudesta, toimeentulosta ja sosiaaliturvasta. Nämä eivät ole lasten elämästä irrallaan olevia asioita, vaan ne muodostavat osan sitä arjen todellisuutta, jota lapset päivittäin elävät.
Lapset ja nuoret ovat hyvin kartalla yhteiskunnallisista asioista, ja heillä on paljon oivaltavia ajatuksia asioiden kehittämiseksi. Näitä ajatuksia tulisi kuulla herkällä korvalla.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus vaikuttaa ja tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Tämä on merkityksellistä, sillä kuulluksi tuleminen vahvistaa toimijuutta ja kokemusta itsestä yhteiskunnan arvokkaana jäsenenä. Osallisuuden kokemus ruokkii toiveikkuutta ja luo pohjaa vahvemmalle tulevaisuususkolle.
On tärkeää, että mahdollisuus toimijuuteen ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen toteutuu myös haavoittuvammassa asemassa olevien lasten kohdalla.
Alle 18-vuotiaat eivät voi vaikuttaa äänestämällä, mutta heidän näkemyksiään voidaan selvittää ja huomioida muilla tavoilla niin valtakunnallisessa päätöksenteossa kuin kunta- ja hyvinvointialuetasolla. Lapset itse nostavat Lapsen ääni -kyselyssä nimettömät kyselyt yhdeksi keskeiseksi keinoksi, jolla he haluaisivat tulla kuulluiksi.
Menetelmästä riippumatta on huolehdittava, että osallistumismahdollisuudet tavoittavat jokaisen lapsen ja nuoren perhetaustaan katsomatta.