- Mä roikun niin kuin apina!
Peetu Päivärinnan, 4 vuotta, äänessä kuuluu ylpeys, kun hän esittelee kiipeilytaitojaan helsinkiläisen päiväkoti Aleksin pihalla.
Ryhmäkaveri Shakira Johnson on puolestaan kavunnut opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) syliin. Shakiran kädet ovat kietoutuneet tiukasti ministerin kaulaan.
Peetu ja Shakira ovat juuri olleet todistamassa tilaisuutta, jossa on julkaistu heitä ja kaikkia muita alle 8-vuotiaita suomalaislapsia koskevat uudet liikuntasuositukset. Niiden mukaan lasten päivään pitäisi mahtua vähintään kolme tuntia monipuolista liikettä: kevyestä liikunnasta reippaaseen ulkoiluun ja erittäin vauhdikkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen.
Grahn-Laasonen pitää tavoitetta kunnianhimoisena mutta silti realistisena. Kun Peetun, Shakiran ja muiden päiväkoti Aleksin lasten touhua seuraa, tavoite ei tunnu mahdottomalta.
Suosituksen mukaiset kolme tuntia koostuvat tunnista aktiivista vauhdikasta liikuntaa sekä kahdesta tunnista, johon mahtuu reipasta ulkoilua ja kevyttä liikuntaa. Vauhdikasta liikettä tuovat esimerkiksi hippaleikit ja trampoliinihyppely. Reipas ulkoilu voi olla vaikkapa polkupyöräilyä tai luistelua, kevyt liikunta kävelyä, pallonheittoa tai keinumista.
Myös uni ja rauhallinen touhu tarpeen
Suomi julkaisi ensi kerran kansalliset suositukset alle kouluikäisten liikuntaan vuonna 2005. Tuolloin näkemys oli, että lapsen päivään pitäisi mahtua kaksi tuntia reipasta liikuntaa.
Sen jälkeen maailma on muuttunut ja tutkimustieto lisääntynyt. Uusissa suosituksissa on päädytty korostamaan liikunnan monipuolisuutta.
- Nyt tiedämme, että rauhalliset, tasapainoilua vaativat tehtävät ovat lapsen kehityksen kannalta yhtä tärkeitä kuin se että välillä juostaan ja hypitään, sanoo valmisteluryhmän puheenjohtaja, yliopistotutkija Arja Sääkslahti.
Myös unen ja levon merkityksestä muistutetaan.
– Sitä tulee olla riittävästi, yhtä lailla kuin lapsi tarvitsee terveellisen ravinnon, Sääkslahti tähdentää.
Niin ikään rauhalliset arjen touhut, kuten leikkiminen, lukeminen, palapelin kokoaminen, ovat lapselle tarpeen. Tällöinkin pitäisi kuitenkin välttää pitkiä, yli tunnin kestäviä istumisjaksoja.
Positiivisuuden kautta eteenpäin
Suositukset on suunnattu muun muassa vanhemmille, varhaiskasvatuksen ammattilaisille sekä harrastusseuroille. Perheen antama malli on tärkeä, mutta myös päivähoidon merkitys korostuu etenkin silloin, jos vanhemmilla ei ole työpäivän jälkeen mahdollisuutta lähteä ulos lapsen kanssa.
- Silloin vastuuta tulee enemmän sinne, mitä päiväkotipäivän aikana tehdään, Sääkslahti tiivistää.
Ryppyotsainen komentaminen on pannassa.
- Ei pakon kautta vaan positiivisten onnistumisen elämysten kautta, Grahn-Laasonen tiivistää.
Uusissa liikuntasuosituksissa muistutetaan, että vanhempien tuki, liikuntavälineiden tarjoaminen lapsen käyttöön ja lapsen omien toiveiden kuunteleminen ovat tärkeitä tekijöitä, kun liikkumista halutaan edistää. Suosituksissa annetaan myös konkreettisia neuvoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vanhempia kehotetaan muun muassa liikkumaan, leikkimään ja touhuamaan yhdessä lasten kanssa ja luomaan perheelle yhteisiä, päivittäisiä liikunnallisia rutiineja.
- Tehkää säännöllisesti retkiä luontoon: seikkailkaa lähimetsässä, rakentakaa majaa, laskekaa mäkeä.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisia neuvotaan muun muassa muistamaan, että he ovat lapselle roolimalleja.
- Kiinnittäkää huomiota, miten puhutte liikkumiseen liittyvistä asioista. Rohkaisetteko vai rajoitatteko?
Liikuntaseuroilta ja muilta vastaavilta yhteisöiltä toivotaan tapahtumia, joissa vanhemmat pääsevät liikkumaan yhdessä lapsen kanssa. Seuroja kehotetaan myös pitämään harrastuskulut kohtuullisina, jotta mahdollisimman monilla lapsilla on varaa osallistua toimintaan.