Rovaniemeläisen Kalasydän Oy:n hydraulisesti toimivan kalatien kokeilu Kemijoen Isohaarassa onnistui niin hyvin, että yhtiö sanoo olevansa valmis teolliseen tuotantoon.
– Voimalayhtiöiden kanssa on jo käyty erittäin positiivisia keskusteluja. Myös viranomaiset liittyvät kiinteästi neuvotteluihin, Kalasydän Oy:n myyntijohtaja Mika Sohlberg sanoo.
Uudentyyppistä kalatietä kokeiltiin Isohaarassa loppukesästä. Kalasydän Oy:n mukaan laitteiston tekniikka osoittautui luotettavaksi, ja yhtiö sai selvitettyä toimivat houkutusvirrat ja testattua kolmea eri ohjainratkaisua.
Kalasydän Oy arvioi, että sen valmistamalla hydraulisesti toimivalla kalatiellä voitaisiin nostaa vuosittain 2000–3000 lohikalaa Isohaaran patosillan yli ylävirtaan. Määrä olisi siis samaa suuruusluokkaa kuin Simojokeen nousevien lohien kokonaismäärä.
Nousukalojen määrä voisi nousta suuremmaksi, jos lohikalat saataisiin tulevaisuudessa lisääntymään Kemijoessa luontaisesti, sillä nykyisten istukaskalojen nousuvietti ei ole yhtä voimakas kuin luonnonkaloilla.
Isohaarassa kalasydän-kokeilu keskittyi loheen. Yhtiö selvitti, millaisilla houkutusvirtaamilla, virtausten suuntauksilla ja ohjainratkaisuilla lohi saadaan parhaiten hakeutumaan järjestelmään. Kokeilussa hyödynnettiin paikallisten kalastajien asiantuntemusta.
Kalat ohjattiin järjestelmän läpi, mutta niitä ei nostettu patosillan yli, koska ylisiirron vaatiman putkiston rakentaminen olisi nostanut kokeilun hintaa sadallatuhannella eurolla.
Testien aikana kalasydämen läpi meni 282 varmuudella tunnistettua lohta ja meritaimenta.
Kalasydämen läpäisseet kalat palautettiin kokeilussa padon alapuolelle, joten joku uuteen kalatiehen hakeutuneista eväkkäistä saattoi käydä laitteistossa kahteenkin kertaan. Sohlberg muistuttaa, että myös osa perinteiseen kalatiehen nousevista kaloista palaa saman tien takaisin.
Kalasydämessä käyneiden kalojen kokonaismäärä lasketaan tuhansissa. Yksittäisiä kalalajeja tunnistettiin kymmenen.
Kalasydän Oy:n mukaan alkusyksystä valtakalana laitteistossa oli ahven. Lohien ja siikojen osuus lähti kasvuun elokuun loppupuolella, ja loppukaudesta liikkeellä oli paljon nahkiaisia.
Parhaiten kala liikkui aamuisin ja iltaisin, kun Isohaaran voimalan turbiinit olivat kiinni. Laitteisto on siirretty kokeilun päätyttyä talvisäilytykseen.
Sohlbergin mukaan kalasydämellä on useita etuja perinteisiin kalateihin verrattuna. Laitteisto on siirrettävä, joten se voidaan sijoittaa kussakin kohteessa parhaiten sopivaan paikkaan. Kalasydän on myös kiinteärakenteisia kalateitä halvempi rakentaa, eikä se edellytä voimalaitoksilta samanlaisia sähköntuotantoa pienentäviä ohivirtauksia kuin perinteiset kalatiet.
Kalasydämen virittäminen täyteen toimintakuntoon vie Sohlbergin mukaan kussakin kohteessa pari vuotta aikaa.
Kalasydän Oy kertoo kehittävänsä ylisiirtolaitteen lisäksi ratkaisua merivaellukselle laskeutuvien lohenpoikasten alasvaellukseen. Kehitteillä olevassa laitteistossa on tarkoitus hyödyntää nousukaloille tarkoitetun kalasydänjärjestelmän putkistoja.
Uutta tekniikkaa
Hydraulinen kalasydän on tarkoitettu nostamaan vaelluskalat putkistoa pitkin voimalaitosten yli.
Isohaarassa kokeillun laitteiston kokonaispaino on noin kuusi tonnia. Sen runkorakenne on ruostumatonta terästä. Järjestelmässä on seitsemän venttiiliä ja viisi pumppua.
Laitteiston konenäkö tunnistaa kalasydämeen uivat kalat, ja automatiikka ohjaa lohet, taimenet tai muut halutut kalat veden paineella voimalaitoksen yli.
Kalasydän Oy kehittää edelleen laitteiston kalantunnistusdatan raportointiautomatiikkaa ja putkistojen puhtaanapitoa.
