Teiden kunto on Lapissa monilta osin erittäin huono ja korjausvelkaa on kertynyt vuosien saatossa. Pitkien etäisyyksien maakunnassa tiestön merkitys korostuu, kun muita liikkumismuotoja ei ole. Tiet on myös turvallisuusasia, mistä emme saa tinkiä.
Merkittäviä teiden käyttäjiä ovat useat toimialat, kuten metsä- ja kaivosteollisuus. Erilaisten raskaskuljetusten ja henkilöliikenteen määrän on ennustettu lisääntyvän tulevina vuosina. Sen lisäksi, että tiet tulee laittaa kuntoon, pitää Kolarin rata sähköistää ja heti perään Tunturiradan suunnittelu saada vauhtiin. Ne nostavat myös huoltovarmuutta ja ovat paljon merkittävämpiä kohteita kuin etelän ”tunnin juna”-hankkeet.
Väylävirasto julkisti äsken ehdotuksensa valtion väyläverkoston investointiohjelmaksi vuosille 2024–31. Siinä linjataan, mihin liikennehankkeisiin Suomessa investoidaan valtion rahoja. Rahoitus olisi näille vuosille yhteensä 3,7 miljardia euroa, josta Lappi saisi vain noin 2,5 prosenttia. Esitys on todellinen pettymys meille lappilaisille. Samaa pettymystä on kertonut muun muassa Lapin kauppakamari.
Lapin edunvalvonta on tässä kohtaa pettänyt pahasti. Lapin kansanedustajien tulee yhdistää voimansa ja yhteistyössä vaikuttaa kaikin mahdollisin keinoin, jotta tieverkon tilaa saadaan parannettua ja uusiin investointeihin vauhtia.
Nyt kun lappilaiskansanedustajien määrä tippuu seitsemästä kuuteen, korostuu yhteistyökyky edunvalvojien kesken entisestään. Itse olen tottunut tekemään yhteistyötä monissa asioissa yli puoluerajojen, ja sen taidon olen halukas antamaan lappilaisten käyttöön.
(vas.)