Onnettomuudet: Moni soittaa po­ro­ko­la­ris­ta ensin tutulle po­ro­mie­hel­le, vaikka pitäisi il­moit­taa hä­tä­kes­kuk­seen – toimi näin, jos ajat poron päälle

Pääkirjoitus: Hal­li­tuk­sen on lei­kat­ta­va lisää, jos se aikoo pysyä ta­voit­teis­saan

Yritykset: Iissä si­jait­see eri­koi­nen ki­vi­jal­ka­kaup­pa, joka tun­ne­taan ete­läs­sä asti – Yrit­tä­jä­si­sa­ruk­sil­la on edel­leen myyn­nis­sä 10 000 VHS-ka­set­tia

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lapin lailla poh­joi­sen metsät saatiin kasvuun

On kulunut jo 40 vuotta siitä, kun voimaan tuli laki Lapin vajaatuottoisten metsien uudistamiseksi.

Pääsin työssäni näkemään valtavan määrän metsänviljelysuunnitelmia, jotka olivat pääasiassa Lapin lain mukaisia, valtion kokonaan tukemia hankkeita. Vajaatuottoisen metsän puuston määrä oli tyypillisesti 50–60 kuutiota hehtaarilla, pääosin kuitupuuta. Puuston ikä oli yleensä reilusti yli 100 vuotta. Tällaisen metsän vuotuinen kasvu on noin yksi kuutio vuotta ja hehtaaria kohti.

Nykyisin tavanomaisin näkymä yksityismetsissä on nuori kasvuisa männikkö. Metsät ovat niin sanottua kakkoskehitysluokkaa, taimikkovaihe on jo ohitettu. Asiansa hoitavat metsänomistajat ovat tehneet harvennukset ajallaan. Jo ensiharvennuksessa poistumat ovat samaa luokkaa kuin edellisen puusukupolven koko puusto, vaikka kaksi kolmannesta jää vielä kasvamaan.

Olen mitannut koealoilta nuorten metsien kasvuja.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita