Mainos

Lapin kunnat ovat pääs­seet so­te-uu­dis­tus­hank­kei­den avulla jo ke­hit­tä­mään pal­ve­lui­taan – ”Tehty työ ei mene huk­kaan, vaikka lait eivät tu­li­si­kaan vielä voi­maan”

Lapin sote-uudistusta on valmisteltu viime syksystä lähtien kahdessa hankkeessa. Hankkeiden tuella Lapin kunnat ovat päässeet tarkastelemaan peruspalveluidensa kehitystarpeita tulevaa hyvinvointialuetta silmällä pitäen.

Lapin sote-uudistus -hankkeilla autetaan kuntia mm. tarkastelemaan terveyskeskuskäytäntöjään ja selvittämään, miten ICT-järjestelmiä ja kirjaamiskäytäntöjä voidaan yhdenmukaistaa. Kuvassa hankejohtajat Rea Karanta (vas.) ja Mirva Salmela sekä terveydenhuollon eritysasiantuntija Johanna Kontiosalo (oik.).
Lapin sote-uudistus -hankkeilla autetaan kuntia mm. tarkastelemaan terveyskeskuskäytäntöjään ja selvittämään, miten ICT-järjestelmiä ja kirjaamiskäytäntöjä voidaan yhdenmukaistaa. Kuvassa hankejohtajat Rea Karanta (vas.) ja Mirva Salmela sekä terveydenhuollon eritysasiantuntija Johanna Kontiosalo (oik.).

Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä hallinnoi kahta sote-uudistushanketta, joiden tavoitteena on kehittää Lapin kuntien peruspalveluita.

Vuoden 2022 loppuun kestävässä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kuntia on autettu tarkastelemaan peruspalveluidensa toimivuutta sekä pohtimaan keinoja, joilla palveluita voidaan parantaa. Tämän vuoden lopulla päättyvässä Sote-rakenneuudistus Lapissa -hankkeessa puolestaan selvitetään, miten esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmiä sekä kirjauskäytäntöjä voidaan alueella yhdenmukaistaa ja etäpalveluiden käyttömahdollisuuksia lisätä.

– Molemmat hankkeet tukevat nykyisten palveluiden kehittämistä ja valmistelua tulevalle hyvinvointialueelle. Ajatuksena on, että vaikka sote-uudistusta koskevat lait eivät tulisi voimaan, hankkeissa tehty kehitystyö ei valu hukkaan, vaan se pystytään maakunnassa hyödyntämään, Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen johtaja Rea Karanta kertoo.

– Parhaillaan on meneillään myös tulevan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen esivalmistelut, rakenneuudistushankkeen johtaja Mirva Salmela lisää.

Käytänteitä yhtenäistämällä saadaan paremmin yhteen toimivia palveluja

Yksi selkeä kehityskohde niin nykyisen kuin tulevan hyvinvointialueen näkökulmasta on käytänteiden hajanaisuus. Mirva Salmelan mukaan etenkin tietojärjestelmiä ja kirjauskäytäntöjä on syytä yhdenmukaistaa, jotta Lapissa kaikkien olisi mahdollista saada samanlaatuista palvelua.

– Tällä hetkellä järjestelmät ja käytänteet ovat osin hyvin kirjavia, kun alalla on monta toimijaa, joista jokainen on järjestänyt toimintansa omalla tavallaan. Rakenneuudistuksella tähdätään siihen, että järjestelmien kautta saatava tieto olisi luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa. Tällä on iso merkitys, kun lähdetään miettimään, minkälaisia palveluita ja resursseja missäkin kunnassa on tulevaisuudessa tarpeellista järjestää, Salmela toteaa.

Rakenneuudistushankkeella tavoitellaan myös sitä, että tieto liikkuisi eri soteyksiköiden ja järjestelmien välillä jouhevammin.  Se parantaisi paitsi asiakas- ja potilasturvallisuutta myös helpottaisi sote-alan ammattilaisten työskentelyä, kun he voisivat tehdä töitä laaja-alaisemmin eri toimipaikoissa.

Rea Karanta (vas.) ja Mirva Salmela kertovat, että hankkeiden tarkoituksena on auttaa kuntia kehittämään ja yhdenmukaistamaan palveluitaan niin, että ne ovat valmiimpia uutta hyvinvointialuetta varten. Kehitystyötä tehdään niin, että kunnat pystyvät parantamaan olemassa olevia palveluitaan.
Rea Karanta (vas.) ja Mirva Salmela kertovat, että hankkeiden tarkoituksena on auttaa kuntia kehittämään ja yhdenmukaistamaan palveluitaan niin, että ne ovat valmiimpia uutta hyvinvointialuetta varten. Kehitystyötä tehdään niin, että kunnat pystyvät parantamaan olemassa olevia palveluitaan.

Yksi rakenneuudistushankkeen tehtävistä on myös selvittää luotettavia etäpalveluita. Lapissa ollaan ottamassa käyttöön digitaalinen Omaolo-asiointi- ja -palvelukanava. Omaolo-palvelussa asiakkaan on mahdollista tehdä esimerkiksi oirearvioita, palvelutarvearvioita ja terveystarkistuksia.

– Etäpalveluiden käyttömahdollisuuksia halutaan koko ajan lisätä. Lappi on iso maakunta, joten etäpalveluilla palveluiden saavutettavuutta on mahdollista parantaa, Salmela avaa kehityssuunnan taustoja.

Kehitystyötä tehdään kuntalähtöisesti

Karannan luotsaamassa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tuetaan kuntien peruspalveluiden kehittämistä laaja-alaisesti. Huomion kohteina ovat sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut, lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut, ikäihmisten palvelut sekä saamenkieliset palvelut.

Konkreettisena esimerkkinä kehitystyön tukemisesta Karanta mainitsee terveyskeskusten toimintakäytänteiden tarkastelun.

– Autamme kuntia arvioimaan, miten terveyskeskukseen pääsee, ovatko hoitojonot pitkiä, millaisia hoitopolut ovat sekä käytetäänkö hoidon järjestämisen tukena sähköisiä palveluita, hän listaa.

Kunnilla on todettu olevan erilaisia kehittämistarpeita, ja palveluiden järjestämisessä on paikallisia eroja. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa pyritään löytämään kunnille sopivia ratkaisuja niiden omista lähtökohdista. Karanta korostaa, että kehitystoimia on suunniteltu kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä.

– Olemme käyneet kuntien kanssa runsaasti keskusteluita heidän tilanteistaan. Hankkeen tarkoituksena on keskusteluiden pohjalta tuoda kuntien tietoon hyviksi ja vaikuttaviksi todettuja toimintamalleja sekä käytänteitä, joilla on onnistuttu kehittämään terveyskeskusten vastaanottotyötä muualla maassa, hän kertoo.

– Ajatuksena on, että kuntien ei tarvitse itse lähteä kehittämään ja miettimään kaikkea alusta saakka, vaan ne saavat hankkeesta tukea muutoksen johtamiseen ja hyviä malleja tekemiseen.

Sote-uudistusta valmistelevia hankkeita työstetään rinnakkain. Hankkeissa pyritään tukemaan kuntien kehitystyötä kuntakohtaiset lähtökohdat huomioon ottaen.
Sote-uudistusta valmistelevia hankkeita työstetään rinnakkain. Hankkeissa pyritään tukemaan kuntien kehitystyötä kuntakohtaiset lähtökohdat huomioon ottaen.

Viisi kuntaa sitoutunut isompaan kehittämiskokonaisuuteen – huomio monialaisessa yhteistyössä

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kautta viisi Lapin kuntaa ovat päässeet jo suunnittelemaan, miten ne kehittävät vastaanottotyötään konkreettisesti. Kolari, Kittilä, Sodankylä, Pello ja Kemijärvi ovat sitoutuneet yhteiseen isompaan kehittämiskokonaisuuteen. Terveydenhuollon erityisasiantuntija Johanna Kontiosalo tarjoaa kehittämiskokonaisuudessa kunnille asiantuntijatukea.

– Vastaanottotyön kehittämisen alueella on päästy mukavasti etenemään. Kaikissa viidessä kunnassa on sitouduttu samoihin tavoitteisiin ja viedään kehitystä samaan suuntaan, hän iloitsee.

– Olemme kehittämispäivillä puhuneet kuntien kanssa hoidon vaikuttavuudesta ja monisairaan potilaan hoitoprosessista. Kehittäminen etenee kuntakohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Olemme suunnitelleet rungon sille, mitä asioita tarkastellaan ja viedään eteenpäin, ja pidämme viikoittain kehittämispajoja.

Kehittämiskokonaisuuteen sitoutuneiden viiden kunnan kanssa otetaan käyttöön mm. asiakaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma sekä samanlaiset seurantamittarit vastaanottotyöhön. Kontiosalon mukaan tarkoituksena on seurata seitsemää indikaattoria, jotka auttavat etenkin monisairaiden potilaiden tilanteen arvioinnissa.

– Indikaattoritiedot tukevat hoidon vaikuttavuutta ja väestön terveyden seuraamista, mutta samalla niillä on myös vastaanottotyön johtamisen kannalta merkittävä tehtävä.

Johanna Kontiosalo (oik.) ja Pia Yliräisänen-Seppänen auttavat kuntia vastaanottotyön kehittämisessä.
Johanna Kontiosalo (oik.) ja Pia Yliräisänen-Seppänen auttavat kuntia vastaanottotyön kehittämisessä.

Yhtenä näkökulmana kehittämiskokonaisuudessa on myös, miten asiakkaita ja potilaita pystytään auttamaan ja tukemaan kokonaisvaltaisesti. Huomion kohteena on monialainen yhteistyö eri toimijoiden kesken: miten vaikkapa mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut voivat tehdä keskenään yhteistyötä, jotta potilas saisi tarpeidensa mukaista hoitoa kokonaisuutena?

– Esimerkiksi mielenterveystyö halutaan saada osaksi vastaanottopalvelua. Lapin alueelle on lähdetty tuomaan mielenterveyden ensiapukoulutusta, jolla kaikkien vastaanotto-, sosiaali- ja ikäihmisten palveluissa työskentelevien mielenterveysosaamista pyritään vahvistamaan, Kontiosalo mainitsee.

–  Toinen hyvä esimerkki monialaisen yhteistyön suunnittelusta on se, kun Pellon kanssa käydyissä keskusteluissa on pohdittu, miten suunterveys voidaan ottaa huomioon vastaanottotyössä, hän lisää.

Kontiosalon mukaan muidenkin kuin kehittämiskokonaisuuteen sitoutuneiden kuntien kanssa on mietitty jo kehittämiskärkiä. Osan Lapin kunnista odotetaan lähtevän kehitystyöhön mukaan syksymmällä.

– Ennen syksyä on tarkoitus saada muissakin kunnissa tarkennettua suunnitelmat, miten asioita lähdetään viemään eteenpäin.

Sekä Kontiosalo että Rea Karanta kiittelevät, että kunnat ovat olleet erittäin kehittämismyönteisiä – koronastakin huolimatta.

– Kunnat näkevät palveluiden kehittämiselle olevan tarvetta ja tarjoamamme tuen hyödylliseksi. Tahtotilaa palveluiden eteenpäin viemiselle siis on, Kontiosalo summaa.

Lapin sote-uudistus