Kiitos Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansalalle vastauksesta (LK 14.8.) mielipidekirjoitukseeni (LK 13.8.). Olen syvästi huolestunut ajatuksesta, että Lapin kaivossektorille ollaan hyväksymässä – ja vieläpä ylpeänä kannustamassa – taloudellista nollasummapeliä.
Kun Ansala viittaa nollasummapeliin, se tarkoittaa käytännössä myöntämistä sille, että suunnitellut kaivoshankkeet ovat erittäin riskialttiita veronmaksajille sekä rahallisesti että ympäristöriskien osalta. Jos kannattavuus on jo lähtökohtaisesti heikko, yhtiö ei kykene kattamaan ympäristöä tuhoavia päästöjään lain edellyttämällä tavalla. Jos valtio joutuu ottamaan vastuita yhtiöiltä, toimitaan vastoin EU-oikeuden Iberpotash-ratkaisua, jossa kiellettiin kaivosteollisuudelle annetut laittomat valtion tuet.
Raahen kultakaivoksen ja Terrafame -tapausten lisäksi on kerrottu (HS 16.8) Hituran kaivoksesta Nivalassa. Ely-keskus on hoitanut sen sulkemista kanadalaisen kaivosyhtiö Belvedere Mining Oy:n mentyä konkurssiin 2015. Hituran sulkemiseen on uponnut jo 26 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja.
On syytä pohtia, kuinka ristiriitaista on kaivosyhtiöiden ja heidän taustavoimiensa tiedottaminen. Lapin kauppakamari ja Kaivosteollisuus ry maalaavat kuvaa, että koko toimiala kaatuu, jos mineraalivero nostetaan 0,6:sta 2,5 prosenttiin. Samanaikaisesti kansainvälisille sijoittajille kerrotaan toista tarinaa: mitä suurempia voittoja on luvassa.
Mawson Finland Ltd:n Rajapalot-projekti arvioi 2023 verojen jälkeisiksi vuotuisiksi kassavirroiksi 211 miljoonaa dollaria ja tuottoprosentiksi 27 prosenttia. Arvio laskettiin kullan hinnalla 1 700 USD/oz. Nyt hinta on yli 3 300, mikä kaksinkertaistaa voitto-odotukset. Samaan aikaan suomalaispoliitikoille ja -medialle toistetaan tarinaa veronkorotuksen kohtalokkaista seurauksista.
Tällainen kaksilla korteilla pelaaminen kertoo paljon. Jos yhtiöt pystyvät lupaamaan ulkomaisille sijoittajille valtavia tuottoja, ne pystyvät myös maksamaan reilun korvauksen yhteiskunnallemme.
Veronmaksajien ja tulevien sukupolvien turvaksi kaivosmineraaliveroa ei tulisi vain nostaa hallituksen esittämiin 2,5 prosenttiin – vaan vähintään 10 prosenttiin. Vain näin voimme varmistaa, ettei kansallisomaisuuttamme jaeta pilkkahintaan ulkomaisille sijoittajille, eikä veronmaksajille jätetä siivottavaksi ympäristökatastrofeja ja konkurssipesiä.