Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Maria Tähtinen ihmettelee Kemin yksipuolista päätöstä leikata kuntayhtymän rahoitusta 0,3 miljoonalla eurolla kuukaudessa.
– Ei sille ole mitään juridisia perusteita, Tähtinen katsoo.
Kemin ratkaisu liittyy poikkeukselliseen sotkuun, joka on syntynyt Länsi-Pohjan suuren sote-ulkoistuksen yhteydessä.
Ulkoistuksessa Kemin perusterveydenhuollon kustannukset laskettiin inhimillisen virheen vuoksi lähes 50 prosenttia liian suuriksi, ja Kemi maksaa palveluistaan siksi roimaa ylihintaa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle. Virhe havaittiin jo alkuvuonna, mutta sitä ei ole saatu korjattua muiden ulkoistukseen liittyvien epäselvyyksien takia.
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen kertoi viime viikolla Lapin Kansassa, että kaupunki on maksanut ylimääräistä palveluntuotannosta vastaavalle yhteisyritykselle, mutta vähentänyt vastaavan summan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laskutuksesta.
Nissinen myönsi, ettei ratkaisu ole aivan korrekti, mutta perusteli sitä virheen suuruudella ja sillä, että virhe tapahtui sairaanhoitopiirissä. Nissisen mielestä sairaanhoitopiirin johto on myös ollut vastahankainen jättiulkoistukseen liittyvissä kysymyksissä.
Kemin ratkaisu on yksi syy siihen, miksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin maksuvalmius on heikentynyt kesän jälkeen.
Tähtisen mukaan Kemin kaupunki ei ole reklamoinut sairaanhoitopiirin laskutuksesta, joten piiri aikoo tasapuolisuuden vuoksi käsitellä asiaa niin kuin muidenkin maksajien laiminlyöntejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asia siirtyy perintätoimiston hoidettavaksi.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä katsotaan, että organisaatio on leimattu julkisuudessa syyttä syntipukiksi Kemin ylilaskutusongelmaan. Tähtinen sanoo, ettei piiri haraa ulkoistusta vastaan, vaan haluaa vain vahtia tarkasti verovarojen käyttöä.
Jättiulkoistuksen valmistelusta sairaanhoitopiirin virkajohto oli Tähtisen mukaan sivussa. Hän kertoo, että valmistelu oli projektiorganisaation käsissä, eikä siinä juuri hyödynnetty sairaanhoitopiirin virkajohdon hankintaosaamista.
– Sain esimerkiksi itse tietää vasta aivan viime hetkellä, että sairaanhoitopiiri on kilpailutuksessa hankintayksikkö. Enkä tiedä tänä päivänäkään, kenelle Kemin ylilaskutukseen johtanut excel-virhe sattui, Tähtinen kuvailee.
Lähes miljardin euron ulkoistusta valmistelemaan perustettiin viime vuonna projektiorganisaatio, jonka runkona toimi sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö.
Projektijohtajana toimi sittemmin Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n vastaanottopalveluiden palvelulinjan johtajaksi valittu Seija Parviainen. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johtajana toimi sote-ulkoistuksen kannattajiin lukeutuva Pertti Sakaranaho.
Projektin johtotiimin ytimenä olivat alueen kunnanjohtajat, ja tiimiin kuului poliittinen ohjausryhmä, jonka työhön heijastuivat ulkoistukseen liittyvä poliittiset erimielisyydet. Poliittisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajuudesta hiljattain luopunut Ritva Sonntag (kesk).
Lex Länsi-Pohja painoi päälle
Myös sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Aaro Tiilikainen (vas.) kertoo, että projektijohto piti ulkoistuksen valmistelun Länsi-Pohjassa tiukasti näpeissään.
– Jopa niin, että minäkin Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana, kaupunginvaltuutettuna ja sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenenä sain käyttööni liki miljardin euron palvelusopimuksen marraskuisena torstaina ja seuraavana maanantaina asiasta piti päättää kaupunginvaltuustossa.
Tiilikainen lukeutuu ulkoistusta vastustaneisiin luottamushenkilöihin. Hänen tietojensa mukaan Kemin sosiaali- ja terveystoimessa havaittiin viime vuoden lopulla, että liikkeellä on virheellisiä lukuja. Niitä ei saatu oikaistua ennen kuin ulkoistamissopimus allekirjoitettiin. Kiire oli tuolloin kova, koska maan hallitus yritti puuttua peliin rajoittamislailla, jota voisi kutsua Lex Länsi-Pohjaksikin.
Tiilikaisen mukaan sairaanhoitopiirin johdolla ja perusterveydenhuollon yksiköllä oli eri tiedot ulkoistamisen kustannuksista.
– Luvuista kiisteltiin myös sairaanhoitopiirin hallituksessa.
Kuntien, sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen välejä yhä hiertävässä alv-kiistassa on Tiilikaisen mielestä pohjimmiltaan kyse siitä, että Mehiläiselle yritetään hyvittää virheellisten lukujen korjaamisesta syntyviä menetyksiä.
Sairaanhoitopiirin johto katsoo asiantuntijalausuntoihin nojaten, ettei se voi maksaa arvonlisäveroja palveluiden tuottajan puolesta. Kuntien ja Mehiläisen edustajat ovat kertoneet, että arvonlisäverojen oli alusta asti tarkoitus jäädä tilaajapuolen vastuulle.
Tiilikaisen mukaan sairaanhoitopiirin hallituksen tulehtunut työskentelyilmapiiri on osoittanut henkilövaihdosten jälkeen orastavia paranemisen merkkejä.