Simon kunta on vähentänyt eniten ilmastopäästöjään Suomen kunnista.
Tieto perustuu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vuosien 2005–2017 mittaukseen ja laskelmiin.
Kun päästöt vähenivät kunnissa keskimäärin 15 prosenttia, Simossa vähennystä oli peräti 121 prosenttia.
Huimaa pudotusta selittää laskelmissa käytetty tuulivoimavähennys. Jos kunnassa tuotetaan tuulivoimaa, siitä lasketaan päästöhyvityksiä – ja Simossa riittää tuulivoimaloita.
Kun päästöjä mitataan asukasta kohti, Simo painuukin miinukselle. Vuonna 2017 Simon kunnan ilmastopäästöt olivat –2,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia per kuntalainen.
Lapin suurimmat päästöt asukasta kohden olivat Savukoskella, 25,9 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Siitä peräti 10,9 hiilidioksidiekvivalenttitonnia menee työkoneiden piikkiin.
– Käytännössä päästöt tulevat metsätalouskoneista. Päästöt on allokoitu kuntien metsätalouspinta-alan mukaan, kertoo tutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Alla olevasta grafiikasta voit tarkastella kuntakohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Koko Lapissa päästöt vähenivät keskimäärin 16 prosenttia mittausjakson 2005–2017 aikana. Viimeisenä mittausvuonna päästöjä kertyi 9,5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia per lappilainen.
Eniten päästöjä aiheuttivat lämmittäminen, maatalous ja tieliikenne.
Koko maassa päästöjen vähennys on keskimäärin ollut 15 prosenttia. Vähennyksiä ovat aiheuttaneet sähkön päästön pieneneminen, kaukolämmön tuotannon uudistaminen ja tuulivoiman rakentaminen.
Hinku-laskentakaavan mukaan Suomen kunnissa tieliikenne aiheuttaa eniten hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2017 niiden osuus oli 25 prosenttia kaikista päästöistä.
Toiseksi eniten, 17 prosenttia, päästöjä aiheuttivat maatalous ja kaukolämpö. Neljäntenä tulee sähkönkulutus.
Se, mikä aiheuttaa eniten päästöjä ja mitkä päästöt ovat vähentyneet eniten, vaihtelee suuresti alueittain.
Lapissa henkilöautojen päästöt vähenivät 12 prosenttia mittausajanjaksolla, kun Uudellamaalla pudotus oli 21 prosenttia. Syken mukaan tähän vaikuttaa muun muassa Uudenmaan uudempi ja vähäpäästöisempi autokanta.
Näin päästöt on laskettu
Suomen ympäristökeskus laskee Suomen kuntien kasvihuonekaasujen vuosipäästöt Alueellinen laskenta (ALas) -mallilla.
Ensimmäinen julkaisu kattaa 311 kuntaa ja vuodet 2005–2017.
Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä F-kaasut omana sektorinaan.
Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina.
Bioperäiset polttoaineet ovat hiilidioksidin osalta laskennallisesti nollapäästöisiä.
Päästöjen lisäksi lasketaan eri toimintojen energiankulutus.
Jutussa esitetyissä päästöluvuissa on käytetty Hinku-laskentamenetelmää. Siinä kunnan päästöihin ei lasketa päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.
Alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.
Edit: Jutun otsikko korjattu 10.2. klo 17.09. Grafiikka ei näytä kunnan päästöjä päästösektoreittain, kuten otsikossa aiemmin luvattiin, vaan muutoksen päästöissä 2005–2017.