Viikonloppuna uutisoidut tiedot Woltin ja Foodoran lähettitilien väärinkäytöksistä tulivat yllätyksenä, kertoo ravintolakonserni Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström.
Hänen mukaansa porsaanreikien kitkemisestä vastaa etupäässä Wolt.
– Käymme aktiivisesti Woltin kanssa vuoropuhelua, että tällaiset porsaanreiät, väärinkäytökset ja mahdolliset rikokset estetään, se on meidän vastuu siinä, Vikström sanoo.
Toimitusjohtaja kertoi keskustelleensa Woltin johdon kanssa jo viikonloppuna. Vikströmin mukaan johto osoitti suhtautuvansa asiaan tarvittavalla vakavuudella.
Nohon ravintoloista Woltia käyttävät toimitusjohtajan mukaan ne, joiden konseptit soveltuvat ulkona syömiseen.
Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna, että osa Woltin ja Foodoran ruokaläheteistä ajaa laittomia kuljetuksia toisten lähettien tileillä, jolloin palkkiot voivat jäädä olemattomiksi.
Wolt kommentoi asiaa sunnuntaina erillisessä blogitekstissä. Woltin viestinnästä kerrottiin STT:lle sähköpostitse, etteivät he ehdi antamaan haastattelua maanantaina. Yrityksellä ei viestinnän mukaan ollut maanantaina uutta lisättävää blogitekstiin.
Blogissa yritys kertoi ottaneensa viime päivinä yhteyttä noin 500 lähettiinsä pistokokeena selvittääkseen väärinkäytösten laajuutta.
Epäselvyyttä siitä, ovatko ruokalähetit työsuhteessa vai kevytyrittäjiä
Yrittäjien välisiä sopimuksia ei koske työlainsäädäntö eikä siihen liity työsuojeluvalvontaa, kertoo hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa ruokalähettien osalta on ollut epäselvyyttä siinä, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai kevytyrittäjänä.
– Yritykset ovat katsoneet, että ruokalähettien osalta kysymys ei ole työsuhteesta vaan yrittäjätyöstä. Työsuhdetta koskee ihan erilainen valvonta ja sääntely, työsuojeluviranomaisen valvonta kohdistuu nimenomaan työsuhteiseen, Steiner sanoo STT:lle ja lisää, ettei pysty arvioimaan esillä olleiden tapausten oikeudellista luonnetta.
Yrittäjien välisiä oikeussuhteita on Steinerin mukaan säännelty selvästi niukemmin kuin työntekijän ja työnantajan välisiä. Sääntelyä ei juuri ole esimerkiksi siitä, millaisilla ehdoilla yrittäjä tilaa palveluita toiselta yrittäjältä. Ehdot eivät kuitenkaan saa olla kohtuuttomia, eikä toiminta saa olla laissa kiellettyä.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan yrittäjän ja työntekijän rajanveto selkeytyisi tuomioistuimen ratkaisulla. Hänenkin mukaansa erilaisia tulkintoja on myös viranomaisilla.
Työn tarjoaminen työluvattomalle on Pentikäisen mukaan vakava ongelma.
– Siinä menettelee väärin sekä työn tarjoaja että tekijä, joka tekee työtä ilman työlupaa. Ilman työlupaa töitä tekevä ihminen on myös hyvin altis rikolliselle toiminnalle. Pimeän työn tuottaminen on väärin.
