Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Teemu Drews (vihr.) kirjoittaa (LK 11.8.) kriittisesti Lääkäriliiton roolista lääkärikoulutuksen mitoituksista päätettäessä. Liitto ei vastusta koulutusmäärien kasvattamista, mikäli tutkittu tieto niin osoittaa ja koulutukseen löytyy rahoitus. Linjaukset ovat luettavissa Lääkäriliiton sivuilta.
Lääkäreiden koulutusmäärä on 2010-luvulla noussut noin 600:sta 750:een, ja uudessa hallitusohjelmassa linjataan sote-alan koulutusmäärien kasvattamisesta edelleen. Valtioneuvoston tutkimushanke tuottaa asiasta lähitulevaisuudessa uutta tietoa ja Lääkäriliitto on sitoutunut tukemaan linjauksia.
Drews ehdottaa lääkärikoulutuksen hankkimista ulkomailta. Jo nyt ulkomaisissa yliopistoissa opiskelee lääketiedettä yli 1 100 suomalaista, joista valtaosa suunnittelee palaavansa Suomeen valmistuttuaan. Se tarkoittaa, että uusia lääkäreitä valmistuu vuosittain satoja enemmän kuin jää eläkkeelle – tilanteen pitäisi siis parantua.
Lääkäreitä koulutetaan viidessä tiedekunnassa. Jokaisen aloituspaikkamäärä on noin 150. Huomionarvoista on, että suuri osa myös muualla kuin Helsingin yliopistossa aloittavista opiskelijoista tulee Uudeltamaalta, ja että työpaikoista suuri osa on myös Uudellamaalla.
Koulutusmäärien kasvattaminen vaikuttaa lääkäritarpeeseen viiveellä. Olennaisinta on löytää keinot, joilla hoitoonpääsyä voidaan parantaa heti. Lääkäreiden työnkuvaa tulee kehittää siten, että potilastyölle jää enemmän aikaa. Konkreettisia keinoja tähän löytyy hallitusohjelmasta, STM:n työryhmäraportista ja monesta muusta asiakirjasta. Hyvinvointialueen vastuulla on näiden keinojen soveltaminen käytäntöön.
Drewsin kirjoitus osoittaa oikean ongelman: julkisen terveydenhuollon miltei kaikissa ammattiryhmissä on henkilöstöpulaa. Kyseessä on pitkällä aikavälillä tapahtunut kehityskulku, jossa kaikkien toimijoiden on katsottava peiliin – myös Lääkäriliiton.
Toinen epäonnistuminen on koulutusresursoinnissa. Kliinisen lääkärikoulutuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet kestämättömiksi. Tämä on osaltaan vaikuttanut erityisesti nuorten lääkäreiden ja lääkäriopiskelijoiden nihkeyteen koulutusmäärien kasvattamisesta keskusteltaessa. Lääkäriksi ei opita pelkästään täpötäysissä luentosaleissa, internetin välityksellä tai opetuspotilasta takarivistä tähyilemällä.
Kirjoittaja on Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja.