Esa Huhta : Satun tietämään paikan ja olen käynyt siellä itsekin tänä keväänä katsomassa tilannetta. Alueella on läpi kesän runsaasti kyitä.
Kyseinen paikka taitaa olla ikiaikainen talvehtimisalue, jonne kyyt kertyvät vuosi toisensa jälkeen myös laajemmalta alueelta. En ole nähnyt muualla Rovaniemellä kyitä, ainakaan noin paljon.
Rakentaminen alueelle on tietenkin ongelmallista. Kaupungin pitäisi tietää kohteet, missä on riskejä ihmisille, ja huomioitava ne kaavoituksessa. Vaarana on, että kyyt alkavat tulla kotipihoille.
Asiasta kannattaa olla yhteydessä kaavoitustoimistoon ja ympäristöpäällikköön, koska kaavoitusalueiden turvallisuus on heidän vastuullaan.
Kyyn reviiri voi olla useitakin hehtaareja, eikä sata metriä kotipihalle ole sille matka eikä mikään.
Luontoilta
Rovaniemen luonto ja kaupunkilehti Uusi Rovaniemi järjestivät jokakeväisen Rovaniemen luontoillan tiistaina 15.5.
Yleisön kysymyksiin vastasivat Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ismo Kreivi, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Esa Huhta ja Pasi Rautio sekä Ely-keskuksen ylitarkastaja Jarmo Huhtala.
Luontoillassa keskusteltiin lähiympäristöön liittyvistä kysymyksistä.
Keskustelua herätti erityisesti Lapin eläimistö.
Kysymyksiä esitettiin illassa toistakymmentä. Jutussa on niistä muutama.
tässä jutussa . Muniiko joutsen enää toista kertaa tänä kesänä?
Esa Huhta : Joutsen on todennäköisesti rakentanut pesää ja aloittanut muninnan jossain lähistöllä, mutta pesä on jostain syystä tuhoutunut äkillisesti, esimerkiksi tulvan takia.
Jos linnunpesä tuhoutuu munintavaiheessa, naaras ei voi estää munan tulemista. Se munii yhden tai kaksi munaa jonnekin muualle. Sen jälkeen muninta loppuu ja joutsen alkaa rakentaa uutta pesää jatkaakseen munintaa siellä. Joutsen munii joka toinen päivä.
Uskoisin, että joutsen ehtii rakentamaan uuden pesän ja tuottamaan ihan normaalin munamäärän. Kunhan kevään tulvat laskevat, niin pesätkin säilyvät paremmin.
Ismo Kreivi: Tapaus on hyvin poikkeuksellinen etenkin siksi, että joutsen alkoi hautoa munaa jään päällä, vaikka se joutui pakotettuna munan sinne työntämään. Senhän tietää, ettei se tule jään päällä onnistumaan, mutta joutsen yritti siitä huolimatta.
Esa Huhta : Punkki ei ole Rovaniemellä vielä niin yleinen, että sen takia heinikossa liikkumista pitäisi välttää.
Punkkisyyni kannattaa kuitenkin aina tehdä, varsinkin jos on koiran kanssa ollut liikkeellä. Koirakin voi saada borrelioosin.
Rannikkoalueilla, kuten Kemin ja Tornion seuduilla kannattaa miettiä heinikoissa liikkumista, koska punkkeja on todella paljon merenrannan metsiköissä.
Esa Huhta : Ei ole todettu, että niillä olisi mitään vaikutusta. Ihan tavallisen hyönteismyrkyn uskoisin toimivan.
Pasi Rautio : Parhaiten punkilta suojautuu, kun käyttää pitkälahkeisia housuja ja tunkee lahkeet sukkiin.
Kuva osoittautui vaikeaksi pähkinäksi panelisteille. Asiaa kysyttiin eri puolilta, ja lopulta Oulun yliopiston yli-intendentti Marko Mutanen tunnisti lajin.
Marko Mutanen : Kyseessä näyttää olevan sahapistiäisiin kuuluvan Trichiosoma lucorum -lajin, eli koivunuijapistiäisen kehto.
Lajin toukat elävät koivulla. Aikuiset ovat liikkeellä loppukeväästä, ja ne aloittavat liikehdinnän näihin aikoihin.
Esa Huhta : Olen törmännyt hirvikärpäsiin Simossa, mutta täällä Rovaniemellä en ole niitä nähnyt.
Yleisön kommentti: Yksi hirvikärpänen tarttui hiuksiini Olkkajärven rannalla vuosia sitten.
Esa Huhta : Rovaniemellä esiintyy lintukärpäsiä, jotka ovat hyvin samannäköisiä kuin hirvikärpäset. Niitä ei ihminen pysty paljaalla silmällä erottamaan toisistaan.
Lintukärpäset eivät tartu ihmisiin, eivätkä ne aktiivisesti pyri ihmistä kohti toisin kuin hirvikärpäset.
Ismo Kreivi : Peipot ovat varhaisia muuttajia, ja ensimmäiset ovat tulleet tänne jo maalis-huhtikuun taitteessa. Peipon ei tarvitse mennä kovin kauas talvehtimaan, koska se on siemensyöjä eikä niinkään riippuvainen hyönteisravinnosta. Se jää sinne, missä sille on helposti ruokaa tarjolla.
Jokunen peippo talvehtii Lapissakin joka vuosi. Suurin osa kuitenkin muuttaa etelämmäksi, ja uskoisin, että lumeton Keski-Eurooppa sopii niille hyvin.
Varhainen paluumuutto viittaa siihen, etteivät peipot mene kovin kauaksi. Jos ne talvehtisivat esimerkiksi Afrikassa, paluumatkakin kestäisi kauemmin ja ne olisivat paljon myöhemmin täällä.
Pasi Rautio : Kuvassa on leveäosmankäämi. Kapeaosmankäämillä on nimensä mukaisesti kapeampi lehti ja sen lehdet kasvavat sikarinnäköisiä kukintoja pidemmäksi.
Leveäosmankäämin levinneisyys ylettyy juuri ja juuri tänne Rovaniemen seudulle, ja tämä alkaa olla pohjoisinta aluetta mistä sitä voi löytää.
En ole itse nähnyt osmankäämiä täällä missään, mutta niitä saatetaan joskus istuttaa puistoalueen kosteisiin osiin.
Osmankäämi tarkoittaa muuten ahman penistä.
Jarmo Huhtala : Kyllähän siinä on vankat biologiset perusteet päästää isommat hauet harventamaan vähempiarvoista kalastoa, mutta se pätee Etelä-Suomessa paremmin kuin täällä.
Lapissa haukimadon leviäminen aiheuttaa ammattikalastajille huomattavaa vahinkoa, koska kalan, erityisesti siian lihan arvo laskee loisen takia. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että isot hauet kalastetaan pois järvestä ja mielellään syödään, koska ne levittävät haukimatoa tehokkaasti.
Mato ei tartu ihmiseen, joten lihan voi syödä puhdistamisen jälkeen.
Hauen vapauttaminen riippuu siitä, missä päin maata järvi sijaitsee ja järven kalastosta. Hauki on erinomainen kala, joten itse suosittelen kyllä syömään niitä.
Esa Huhta : Puihin voi ripustaa linnunpönttöjä ja tehdä hyönteishotelleja, jotka ovatkin nyt muodissa.
Lisäksi jos sattuu omistamaan tontin, niin siellä voisi yrittää kasvattaa suomalaisia ketokasveja eikä ainoastaan ulkomaisia vieraslajeja.
Jarmo Huhtala : Jos näette valtion mailla metsäojan, joka on vedetty ojaan, puroon tai järveen, niin lähettäkää kuva ja paikkatiedot metsähallinnon kirjaamoon.
Yksityismaiden ojista kuva kannattaa lähettää metsäkeskukseen. Siellä ollaan tiedosta hyvin tyytyväisiä. Tällaiset ojat kuormittavat vesistöjä.
Ismo Kreivi : Lintujen pesintä etenee vauhdilla, ja lentokyvyttömiä linnunpoikasia saattaa löytyä vähän mistä sattuu. Yleensä niillä ei ole mitään hätää, joten ne on syytä jättää rauhaan.
Jos poikanen on välittömässä vaarassa, sitä voi yrittää auttaa, mutta kyllä emot niistä huolehtivat.
Koirat ja kissat tulisi pitää kiinni lintujen pesintäaikaan.
Koivunuijapistiäisen kotelo vai sittenkin nuuskapussi? Lue toimittajan kolumni aiheesta tästä.