”Nyt on jokainen askel katsottava tarkkaan”, kehottaa valokuvaaja Marko Junttila ja lähtee nousemaan kivikkoista metsärinnettä ylös katse lukittuna maastoon.
Kasvuston tarkkailu on tarpeen, sillä maan onkaloissa elävät kyykäärmeet ovat nousseet toukokuun aikana talvipesistään maan pinnalle lämmittelemään. Aurinkoisella säällä kyitä on vaikea erottaa maastosta.
Junttila on kulkenut Nivavaaran ja Vaaralan välisessä metsässä jo useampana vuotena ja havainnut kevään tullen kyykäärmeitä samalla, melko suppealla kivikkoalueella.
”Viime keväänä pururadan läheisyydessä luikerteli toistakymmentä kyytä. Näin tiheään en ole muualla niitä nähnyt”, Junttila sanoo.
Junttila kuvasi viime keväänä videon Nivavaaran metsässä olevista käärmeistä. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Muutaman sadan metrin päähän kyiden esiintymispaikasta valmistellaan paraikaa uutta pientaloaluetta. Alueelle tulee yhteensä 33 omakotitalotonttia ja kolme rivitalotonttia. Tontit tulevat jakoon todennäköisesti syksyllä.
Kaupungin kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi kertoo, ettei kyistä ole tehty havaintoja alueen kaavoitussuunnittelun aikana. Hänen mukaansa kyitä esiintyy muuallakin Rovaniemen metsissä, etenkin kivikkoisilla alueilla.
”Se on ihan loogista, että kyitä voi näkyä, kun asutaan lähellä luontoa”, Pyhäjärvi sanoo.
Tulevan asuinkorttelin lähellä oleva metsä on Marko Junttilan mukaan lapsia kiinnostava leikkipaikka ja se voi vaikuttaa asukkaiden silmissä hyvältä virkistysalueelta.
Sen rinnekivikolla asustaa hänen mukaansa kuitenkin vähintään parisenkymmentä kyytä.
”Toivon, että alueelle muuttavat ihmiset tuntevat lähiympäristön ja osaavat ottaa kyyt huomioon ulkoillessaan”, hän kertoo.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Pälvi Salon mukaan kyitä esiintyy yleensä alueilla, joissa niille on kesäisin tarjolla paljon ravintoa ja avaria paikkoja lämmitellä auringossa.
Kyyt eivät ole elinympäristönsä suhteen vaativia, joten niitä voi tavata miltei missä tahansa ympäristössä umpimetsää lukuun ottamatta.
Kyyhavaintoja on helppo tehdä juuri keväisin, kun kyykoiraat nousevat yhtä aikaa talvipesistään lämmittelemään aurinkoisille paikoille.
”Koiraat alkavat taistella naaraista ja voivat siksi olla vilkkaitakin. Kyyt hajaantuvat kesäksi maastoon etsimään ravintoa”, Salo kertoo.
Syksyyn mennessä kyihin törmää enää harvakseltaan, kun käärmeet palaavat omaan tahtiin maaonkaloihin talvehtimaan eikä samanlaista joukkovaellusta esiinny kuin kevätaikaan.
Metsässä luikertelevat kyyt yleensä pakenevat kohdatessaan ihmisen. Yllättävissä tilanteissa kyy saattaa purra, kuten esimerkiksi silloin, jos sen päälle sattuu astumaan.
Aikuiselle kyyn purema on harvoin kohtalokas, mutta pienelle lapselle tai koiralle se voi olla hengenvaarallinen.
Ihmisten kotipihoille kyy voi poiketa läpikulkumatkalla tai ravinnon ja suojan toivossa.
Se ei viihdy matalaksi leikatulla nurmikolla, mutta kyy saattaa löytää pihasta itselleen piilopaikan vaikkapa puukasasta.
Kyy ei ole Suomessa rauhoitettu. Jos kyiden esiintymisalueelle tulee asutusta ja liikennettä, kyyt voivat Salon mukaan kadota alueelta parissa vuodessa.
”Kyyt yleensä tapetaan tai ne jäävät liikenteen alle. Alussa kyiden kanssa eläminen vaatii kuitenkin huolellisuutta: jokaiseen pusikkoon ei voi työntää kättä katsomatta ensin.”
Vaaralassa käärmeitä kohdannut Marko Junttila haluaa, ettei alueelta tontin hankkivalle tule yllätyksenä, että lähimetsässä asustaa kyitä.
”Jos kyy tulee kotipihaan, niin helpostihan siinä lapio heilahtaa. Asukkaiden tietoisuus lähiympäristöstä suojelee myös kyitä”, hän pohtii.
Ennaltaehkäise kyyt
Kyy voi poiketa pihamaalle ravinnon tai suojan perässä.
Paras keino torjua kyitä on pitää piha siistinä: leikkaa nurmikko ja heinikot lyhyeksi ja poista pihalta suojapaikat, kuten kivi- ja romukasat.
Jätteet ja roskat tulisi laittaa astioihin, jotka eivät houkuttele rottia tai muita jyrsijöitä, jotka ovat kyiden ravintoa.
Kyiden hävittämiseen siirtämällä on suhtauduttava varauksella, koska varmaa tietoa ei ole, miten kyy sopeutuu uuteen elinympäristöönsä.
Jos kyyn päätyy siirtämään, se on vietävä alueelle, jossa se saa ravintoa ja suojaa.
Lähteet: Yle, Sammakkolampi.fi