Tenoon on noussut liki 100 000 kyttyrälohta, jota norjalaiset ovat yrittäneet epäonnistuneesti suitsia Norjan Tana Brulle rakennetulla lohipadolla. Se sulki heinäkuun alussa kaikkien lohien nousun Suomen puolelle. Tämä on aiheuttanut vakavaa haittaa ja häiriöitä atlantinlohelle, sillä padon alapuolisilla alueilla ei ole kunnollisia kutupaikkoja.
Kokemukset padoista ovat osoittaneet, että lohet voivat myös kulun estyessä kääntyä takaisin. Vaikka pato on väliaikaisesti avattu lohen nousun mahdollistamiseksi, tilanne on aiheuttanut jo nyt valtavan kolauksen tenojokisaamelaisten pyyntikulttuurille.
Pato voi tutkijoiden mukaan pahimmillaan aiheuttaa ekokatastrofin atlantinlohelle, jonka pyyntikielto jatkuu jo kolmatta kesää. Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, ettei toimenpiteitä padon purkamiseksi olla tekemässä.
Lohen nousun estyminen vaarantaa saamelaisten perinteisen kulttuurin harjoittamisen. Suomessa Utsjoen ja Vetsijoen ennakkotapauksissa korkein oikeus on todennut, että saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuuriaan ovat vahvemmat kuin voimassa oleva lainsäädäntö ja asetukset. Suomen valtion tulisikin toimia vahvemmin turvatakseen lohen nousu sekä saamelaisten kulttuurin jatkuminen.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) oli norjalaiskollegoihinsa yhteydessä asiasta, mutta ratkaisua ei syntynyt. Suomen hallitus ei saa jäädä hampaattomaksi vaan lohen nousua, paikallisille asukkaille tärkeää matkailuelinkeinoa ja jokisaamelaisten perusoikeuksia, on puolustettava tiukemmin.
Jos päättäväisiä toimenpiteitä ei tehdä, Tenossa kytee ekologisen ja kulttuurisen kaksoiskatastrofin siemen. Vaadimme hallitukselta toimia, että atlantinlohen nousu mahdollistuu Tenojokeen, ja että jokisaamelaisten pyyntikulttuurilla on tulevaisuus.
Jenni Pitko
kansanedustaja (vihr.)
Janne Hirvasvuopio