Onko todella menty jo liian pitkälle, että joudutaan tekemään huoli-ilmoituksia läheisistä ikäihmisistä (LK 13.9.)? Pitäisikö meidän ajatella niin, että yhdistämme perheet takaisin asumaan samaan pihapiiriin ja huolehtimaan toisistamme?
Se olisi yksi vaihtoehto monien joukoissa, mutta tuskin sekään tässä maailman menossa onnistuisi. Meidän tulisi istua pyöreän pöydän ääreen ja kuunnella pitäjiä – mikä niissä on hyvin ja mikä huonosti.
Maalaiskylät ovat yleensä sivukyliä, joissa ei ole työpaikkoja – ellei itsellä ole esimerkiksi maataloutta. Sivukylät ja maatalous kulkevat käsi kädessä ja meidän on pidettävä huoli niistäkin.
Emme voi antaa maaseudun kylineen rappeutua. Ne ovat elämämme tukipilarit. Jos niitä ei olisi, kotimainen ruoka loppuisi koppisen kokonaan. Pidetään toisistamme huolta ja puolustetaan sivukyliäkin!