Ailu Valle on 2000-luvun ehkä tunnetuin pohjoissaamenkielinen räppäri. Hän on esiintynyt niin linnanjuhlissa kuin Palefacen pitkäsoitolla sekä julkaissut kaksi suurta huomiota saanutta levyä. Valle on monipuolinen kulttuurityöntekijä, joka tekee räpin lisäksi esimerkiksi käännöstöitä. Viime vuosina hän on työskennellyt myös kahdessa Lapin yliopiston hankkeessa, joissa on yhdistelty tieteellisiä ja taiteellisia tapoja tutkia saamelaiskulttuuria.
Kuuntele Podcast, siitä selviää esimerkiksi se, miksi Inarissa on niin paljon räppäreitä.:
Valle on koulutukseltaan saamenkielen opettaja. Kuten monet muut sukupolvensa saamelaisista kulttuuripersoonista, hän opiskeli Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.
Yksi Ailu Vallen taiteen keskeisistä teemoista on ihmisen suhde luontoon. Hän pitää nykyihmisen tapaa kohdella luontoa kestämättömänä, eikä käsittele silkkihansikkain myöskään saamelaiskulttuuria. Teksteistä välittyy huoli tulevasta.
– Pyrin mahdollisimman todenmukaiseen kuvaukseen. Varsinkin ensimmäisen levyn aikana halusin tuoda nimenomaan saamelaisnuoren näkökulman tähän kaikkeen. Liian pieni osa väestöstä ymmärtää sen, mikä se tilanne on, ja vaikka ymmärtäisi, niin liian pieni osa porukasta tekee asialle mitään. Kuva siitä, mikä kaikki vaikuttaa kaikkeen, on liian pirstaloitunut, Valle sanoo.
– Myös inspiraatio biiseihin tulee usein luonnosta, joko niin, että katsoo ulos ikkunasta tai on itse siellä ulkona. Ja tietysti se johtuu myös siitä, että on kotoisin Kaamasmukasta, jossa ei muuta ollut kuin luontoa, taiteilija nauraa.
Amerikkalaista räppiä ja uusvanhaa saamea
Valle löysi rap-musiikin yläasteaikoinaan suomenkielisen räpin suosion nousun myötä. Itse hän kuitenkin kuunteli mieluiten amerikkalaista rap-musiikkia.
– Omat ekat tekstit olivat englanniksi ja matkin varsinkin jenkkityyliä. Siellä oli siis paljon punchlineja ja gangsta-tyyliä, eikä se ollut millään tavalla yhteyksissä siihen, mistä olin lähtöisin. Siinä vaiheessa ajattelin, että saameksi ei ole mahdollista räpätä, koska siinä ei ole esimerkiksi urbaania sanastoa.
Vuonna 2005 Valle aloitti opinnot Oulun yliopistossa. Silloin muuttui myös käsitys siitä, sopiiko saamen kieli räppiin.
– Ehkä kaikkein tärkein inspiraation lähde olivat kulttuuriopinnot. Sieltä tuli tietopankki siihen, mitä historiassa on tapahtunut, ja mitä kaikkea vääryyksiä siellä on ollut.
Valle ymmärsi, että saamelaisten historiassa on samantapaista kaltoinkohtelua ja eriarvoisuutta kuin niissä ghetoissa, joissa rap-musiikki syntyi.
– Tummaihoiset amerikkalaiset ovat ghetoissa aloittaneet räpin niin, että se on ollut toisaalta hauskanpitoa mutta toisaalta kanava, jota kautta vähemmistö on saanut oman äänensä kuuluviin.
– Hoksasin, että tässähän se yhtymäkohta on. Myös saamelaisilla on paljon sanottavaa, ja toisaalta asioita, joita on sanottu, ei ole saatu vielä kuuluviin.
Saameksi räppäämiseen tuli siis uutta yhteiskunnallista mielekkyyttä. Samalla kielen mahdollisuudet avautuivat uudella tavalla. Valle alkoi sijoittaa teksteihinsä esimerkiksi sellaisia vanhoja sanoja, jotka olivat jo jäämässä pois käytöstä, mutta joilla on annettavaa nykypäivän ihmiselle.
– Pohjoissaame on myös tosi poeettinen kieli. Siellä on paljon loppusointuja, mutta myös alkusointujaja konsonanttikeskuksia eli vaikka minkälaista soinnillisuutta. Se on varmaan yksi syy siihen, miksi sitä tykkää edelleen tehdä suosikkina kaikista osaamistani kielistä
Sarjan aiemmat osat:
Kuuntele Ailu Vallen kappale Sáhtán ja Máhtán täältä
Kaikki Lapin Kansan podcastit löydät esittelyineen tältä sivulta ja tästä: