Kuun­te­le Jäl­leen­ra­ken­nus 2.0 osa 4: Ta­lous -Ra­ha ei oi­keas­ti ole niuk­kaa, mutta luon­non­va­rat ovat

Jarno Valkonen ja Paavo Järvensivu
Jarno Valkonen ja Paavo Järvensivu
Kuva: Tapio Nykänen

Koronavirus on pannut yhteiskuntia polvilleen. Juuri nyt päähuomio kiinnittyy siihen, miten viruksen leviämistä saadaan hidastettua.

Välittömän poikkeustilan takana vaanivat kuitenkin jo uudet ongelmat, joista moni liittyy talouteen. Kun ihmiset eivät koronarajoitusten vuoksi liiku ja kuluta, varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat nopeasti vaikeuksiin.

Tilanteen pitkittyessä vaakalaudalle ajautuvat myös suuret kansainväliset firmat. Pahimmillaan edessä on talouden negatiivinen kierre, jossa rapautetaan julkisia palveluita ja luovutaan myös kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeistä investoinneista.

Eri puolilla maailmaa hallitukset ja keskuspankit ovat jo vähintään hioneet suunnitelmia sen varalle, miten taloutta voitaisiin tukea. Toimista on päätetty Suomessakin, mutta linja ei vielä ole kristallinkirkas. Tukien määrä riippunee siitä, kuinka pitkään rajoitustoimia jatketaan. Jokainen voi vaikuttaa tilanteeseen myös itse käyttämällä paikallisia palveluita mahdollisuuksien mukaan.

Korona paljastaa jälleen kerran, millaisen talouden maailmassa elämme, sanoo talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä. Vaikka rahasta tuntuu olevan pula, sitä löytyy silloin, kun rahavirroista päättävät kokevat hädän tarpeeksi suureksi. Raha ei ole siis pohjimmiltaan niukkaa. Sen sijaan luonnonvarat ovat sitä, Järvensivu sanoo. Silti puhumme usein vain rahasta ja suhtaudumme itsepäisen leväperäisesti siihen, mitä ympäristölle tai ilmastolle tapahtuu.

Vaikka julkisella vallalla on tarpeen vaatiessa rahaa, ei tämä merkitse, että yksilöt voisivat kuluttaa rajattomasti. Kulutus kohdistuu usein luonnonvaroihin, mikä on ongelmien perimmäinen syy. Yksilöiden täytyy siis opetella hillitsemään ja muuttamaan kulutustapojaan. Lisäksi tarvitaan muita ratkaisuja, kuten paikallista kierto- ja jakamistaloutta.

Kulutuksen muutos muuttaa suhtautumistamme myös aineelliseen ylijäämään, siis jätteeseen. Professori Jarno Valkosen tutkimusryhmä teetti taannoin Helsingin Sanomien kanssa kyselyn, jossa selvisi, että jotain on jo tapahtumassa. Jätteeseen liittyy valtava määrä tunteita, kuten ahdistusta ja jopa raivoa. Tämä kertoo siitä, että ihmisillä on halu muutokseen, sanoo Valkonen.

Toimittaja on Tapio Nykänen.

Voit kuunnella aiemmat osat tästä: