Perustuslain säätäjä on ollut kaukaa viisas määritellessään jokaisen suomalaisen oikeudeksi päästä osalliseksi myös kulttuuripalveluista – asuinpaikasta riippumatta.
Kyse on kansakuntamme ytimeen rakentuneesta tasa-arvon periaatteesta. Ilman kulttuuria meitä ei olisi. Kansallinen identiteettimme rakennettiin aikanaan tietoisilla kulttuuripoliittisilla ratkaisuilla ja korkeatasoisen taiteen avulla.
Sote-lain voimaantulon jälkeen yksi kuntien keskeisimmistä tehtävistä on hyvinvoinnin edistäminen. Kunnilla on lakiin perustuva vastuu turvata jokaiselle kuuluvat kulttuuripalvelut. Suomessa kunnat ovatkin kulttuurin suurin tukija, mutta taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia ei välttämättä tunneta riittävästi.
Kulttuuri luo hyvinvointia, mistä on vahvaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Esimerkiksi Maailman Terveysjärjestö WHO julkaisi 2019 kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista yli 3 000 tutkimukseen perustuvan katsauksen. Taiteen myönteiset terveysvaikutukset tunnettiin jo antiikin ja lääketieteen isäksi kutsutun Hippokrateen aikana.
Musiikin hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon. Teema on viime aikoina ollut toistuvasti esillä esimerkiksi lääketieteen alan julkaisuissa, ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista julkaistaan jatkuvasti uusia tutkimuksia, kirjoituksia ja asiantuntijoiden haastatteluja.
Musiikin terveysvaikutukset koskettavat kaikkia: lapsia, nuoria, aikuisia, ikäihmisiä. Taustalla ovat musiikin moninaiset vaikutukset aivotoimintoihin, tunteisiin ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. On todettu, että ne, joilla on paljon taideharrastuksia, elävät terveempinä ja pidempään.
Myönteisiä vaikutuksia nähdään sekä musiikkia itse harrastavilla että musiikkia kuuntelevilla. On osoitettu, että niin sanottu musikaalisuus ei ole yhteydessä siihen, synnyttääkö musiikki myönteisiä vaikutuksia vai ei.
Musiikin kuunteleminen aktivoi monia aivoalueita: vahvistaa kognitiota, kuuloaistia, motoriikkaa, muistia, sosiaalisuutta, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä. Se alentaa verenpainetta ja edistää paranemista leikkausten tai aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen, lievittää kipuja ja vähentää stressihormonien vaikutusta.
Nuorten pahoinvointi on hälyttävän yleistä. Huumeiden käyttö ja sen seurannaisvaikutukset ovat erittäin huolestuttavia. Kielteisen kehityksen torjumiseksi mikään investointi nuorten kulttuuri- ja liikunta- tai muihin harrastuksiin ei ole liian kallis.
Kun muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntyessä, olisi äärettömän arvokasta, että jokainen voisi halutessaan asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Entistä tärkeämpää se on, kun sote-menoja ja hoivapaikkoja karsitaan.
Tutkimukset osoittavat, että heikkenevää muistia voidaan musiikin avulla ylläpitää pidempään. Eläkeliitto onkin osuvasti todennut, että musiikki antaa aivoille siivet.
Musiikin mahdollisuuksia elämän laadun parantamisessa voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin tarjoamalla helposti saavutettavia matalan kynnyksen kulttuuripalveluita lähellä omaa kotia.
Tästä esimerkkinä on Sodankylässä Pohjoisimman Lapin Leaderin rahoittama hanke, jossa kylille viedyt konsertit ovat saaneet erittäin paljon kiitosta. Kerätyn palautteen mukaan ne ovat selvästi lisänneet hyvinvointi- ja yhteisöllisyyskokemuksia.
Keinoja siis on, kunhan kulttuurin merkitys ja hyvinvointivaikutukset otetaan huomioon päätöksenteossa. Kulttuuriin sijoitetut eurot tulevat takaisin säästyneinä sote-menoina.