Heikki Kallion, Sakari Alhopuron, Pekka Niemelän ja Martti Janatuisen käsitys (LK 2.1., ”Onko Gobin autiomaa Mongolian Kuusamo?”) Suomen kaivospoliittisesta tilanteesta ja päätöksenteon perusteista kaipaa tarkennuksia. Heiltä on jäänyt oivaltamatta, ettei uusissa kaivoshankkeissa päätöksiä tehdä etelän turuilla ja toreilla.
Viime vuonna uudistetun kaivoslain keskeinen viesti oli, että kunnan ja maanomistajien vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan ja kunnalle annetaan oikeus ratkaista kaivoshankkeen toteutuminen.
Kirjoittajat myös parjaavat juuri voimaan tullutta, kunnille suunnattua kaivosmineraaliveroa ja pitävät sitä mitättömänä. Uuden ylimääräisen veron kummallisuuksia on, että sitä maksetaan riippumatta siitä, saadaanko louhitusta malmista vastaavia tuottoja ja onko toiminta voitollista. Lisäksi on hyvä huomata, että kaivosklusteri on merkittäviä yhteisöverojen maksaja. Alan yhteisöverokertymä 2022 nousi 415 miljoonaan euroon ja siitä myös Lappi saa merkittävän osan.
Kirjoittajat ylenkatsovat kaivosteollisuuden työpaikkoja. Kaivosteollisuudella ja siihen liittyvillä arvoketjuilla on merkittäviä kasvumahdollisuuksia Suomessa. Terästehtaat ja metalleja jalostava teollisuus, lannoitteet ja rakentaminen sekä uutena kasvualana akkuteollisuus tarjoavat merkittävää osuutta hyvinvointiimme. Työpaikat voivat olla pitkäkestoisia.
Outokumpu Oyj:n Kemin kaivos aloitti toimintansa 1968. Yhtiö juhlisti viime syksynä merkittävää laajennusta, joka mahdollistaa kaivoksen toiminnan vuosikymmeniä eteenpäin. Turun torilta asiaa tarkasteltaessa löytyy läheisempi esimerkki. 1898 perustettiin Pargas Kalkbergs Aktiebolag, jonka toiminta edelleen jatkuu.
Kaivosten tuottamille raaka-aineille on tarvetta. Suomi rakentaa raaka-ainepolitiikkaansa pitkäjänteisesti ja nojautuu eurooppalaisiin vastuullisuuden arvoihin. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti joulun alla työryhmän valmistelemaan uutta mineraalistrategiaa.
Työryhmän puheenjohtaja, GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen totesi: "Maailman epävakaus on paljastanut taloudellisen ja poliittisen riippuvuutemme raaka-aineista. Kriittisten raaka-aineiden saatavuus on myös pullonkaula siirryttäessä fossiilisesta puhtaaseen energiajärjestelmään. Mineraalien omavaraisuuden ohella on samalla vahvistettava kaivannaisalan kestävyyttä ja kiertotaloutta”.