Olen pohtinut paljon kunnanjohtaja- ja pormestarimallin eroja ja sitä, onko jompi kumpi niistä parempi. Kotikunnassani Tuusulassa pormestarimalli on ollut käytössä vuodesta 2017. Lapin Kansa kirjoitti aiheeseen liittyvän pääkirjoituksen 2. toukokuuta.
On syytä huomioida, ettei pormestarimalli itsessään ratkaise olemassa olevia kunnan haasteita. Se ei siis ole jokeri-kortti, jonka voi ottaa esiin aina, jos esiintyy poliittista tai jotain muuta ristiriitaa. Pormestarimalli on toinen johtamismalli, mutta kunnan ylin johtaja on ratkaisevin tekijä – ei itse johtamismalli.
Pääkirjoituksessa esitettiin, että kunnanjohtajan erottaminen olisi kunnalle mainehaitta. Vaikutukset riippuvat aika pitkälti siitä, mikä on johtajan luottamuspulan syynä, miten eroprosessi hoidetaan ja kuinka avoimesti siitä tiedotetaan ja minkälainen johtaja tulee tilalle.
Tunnejohtamista pormestarimalli ei myöskään vähennä. Poliittiset päätökset kunnissa tehdään monesti enemmän tunteella kuin puhtaasti rationaalisesti ja enemmän omista kuin kunnan neutraaleista lähtökohdista katsoen. Sen sijaan kunnanjohtaja tuo yleensä enemmän pitkäjänteisyyttä, vakautta ja neutraaliutta kuin pormestari.
Kolme tärkeintä tekijää kunnan kehitykselle ovat: yhteiskunnallinen yleinen kehitys (sijainti, kaupungistuminen yms.), kunnan poliittiset voimasuhteet sekä ylimmän johtajan pätevyys ja kyvykkyys.
Kunnanjohtajan virkoihin saattaa olla nykyään aikaisempaa vähemmän hakijoita, mutta jos heitä vertaa pormestarimalliin, poliittisilla henkilöillä on yleensä vielä vähemmän kuntajohtamisen osaamista kuin virkasuhteessa olevilla ammattijohtajilla.
Mitä pienempi kunta, sitä huonommin pormestarimalli yleensä toimii, koska "päteviä ja sopivia" pormestariehdokkaitakin on vähemmän. Johtajakysymys on ensisijaisesti henkilökysymys.
Jos poliittinen ohjaus on kunnassa voimakasta jo ennestään, pormestarimalli vain lisää sitä. Vaikka pormestarimallia perustellaan demokratian lisääntymisellä, se saattaa johtaa vallan keskittymiseen pormestarille ja piirille hänen ympärillään.
Jokaisen ylimmän johtajan on huomioitava hallituksen linjaus/tahtotila joka tapauksessa, oli kyseessä sitten kunnanjohtaja tai pormestari tai yksityisen yrityksen toimitusjohtaja.