Tarina 1: Homeongelma
Eletään vuotta 2014. Eräässä rivitaloyhtiön kaksiossa todetaan homeongelma, joka johtuu puutteellisesta ulkoseinän eristyksestä.
Asuntoyhtiön hallitus esittää ja yhtiökokous päättää, että osakkeenomistajan kuuluu maksaa korjaus. Osakas ei tätä hyväksy, ja joudutaan käräjäoikeuteen. Käräjöinnin seurauksena asunto-osakeyhtiö tuomitaan vuonna 2015 maksamaan perittävä summa sekä oikeuskulut, yhteensä 26 000 euroa.
Seuraavana vuonna homeongelman todetaan uusiutuneen. Hallituksen jäsenen sukulaismies on tehnyt korjaustyön hyvän rakennustavan vastaisesti.
Yhtiön hallitus tekee kaksi vastavetoa. Ensiksi tilataan homeenhaistaja – ei koira vaan lähipitäjässä toimiva itseoppinut homemies.
– Toiseksi osakkaan takapihalla oleva leikkimökki olikin alkanut häiritä naapuriasunnon näköalaa järvelle, naurahtaa asukkaiden etua ajavan kansalaisjärjestön, Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker.
Hallituksen päätöksellä leikkimökki vedetään vaijeripelillä pois paikaltaan. Toimenpide tehdään osakkaan ollessa matkoilla ja ilman ennakkoilmoitusta.
Kumpikaan toimenpide ei pysäyttänyt prosessia.
Kunnallinen terveysviranomainen totesi saneeraustarpeen ja antoi kehotuksen asunto-osakeyhtiölle. Hallitus ei kuitenkaan ryhtynyt toimeen, ja lautakunta määräsi uhkasakon. Lopulta työhön päästiin käsiksi, joskin sen loppuun saattaminen vaati toisen uhkasakon asettamisen.
Nyt viiden vuoden päästä alkuperäisestä ongelmasta korjaustyöt ovat vihdoin lopputarkastusta vaille valmiit.
– Kulut ovat tässä vaiheessa nousseet 38 000 euroon, ja lisäksi tulevat osakkaan väistöasumisen kulut vuosilta 2016–2020, huomauttaa Duncker.
Yhtiön hallitus ei ole aktivoinut korjauskuluja yhtiön taseeseen, koska yhtiökokous toisensa jälkeen on esittänyt, että korjauskustannukset sivukuluineen tullaan maksattamaan täysimääräisesti osakkaalla.
– Tapaus on perusteiltaan niin selkeä, että Asukasliiton roolina on ollut olla lähinnä henkinen tuki osakkaalle. Olemme kerran yrittäneet puhua yhden hallituksen jäsenen kanssa. Emme kuitenkaan valitettavasti löytäneet yhteistä säveltä, Duncker sanoo.
Nyt 15 asunnon rivitaloyhtiön osakkaat joutuvat jakamaan kustannukset yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Loppusumma on 62 000 euroa, eli yli 4 000 euroa asuntoa kohti.
Kun syntyy erimielisyyttä asukkaan, isännöitsijän tai urakoitsijan välillä, käännytään usein Asukasliiton puoleen. Tämä tarina on ääriesimerkki noin tuhannen vuosittaisen yhteydenoton joukosta.
– Suurimmassa osassa tapauksia pohjalla on tietämättömyys vastuujaoista. Huono hallinto on omiaan luomaan tilanteita, joissa panoksena ovat terveys, oma koti sekä omat ja naapurin rahat, Duncker kertoo.
Asukasliitto saa runsaimmin yhteydenottoja nuorehkoilta, hyvin koulutetuilta naisilta, jotka ovat joutuneet vastakkain taloyhtiön hallinnon tai urakointiyrityksen kanssa.
Asukasliiton tietoisuuteen tulleissa tapauksissa naisten tietämystä ensin ikään kuin testataan. Seuraavaksi alkaa arvovaltataistelu ajanpeluineen. Viestintä voi olla hyvin yksisuuntaista. Yhteydenottoihin voidaan vastata pitkälläkin viiveellä, jos ollenkaan.
Tarina 2: Asbestilöytö
Yksi Asukasliiton puoleen kääntyneistä on keski-ikäinen, koulutettu nainen, joka teki asbestilöydön urakoitsijalla teettämänsä kylpyhuoneremontin yhteydessä. Hänen nimeään ei kerrota yksityisyyden suojelemiseksi.
– Löysin asbestia rajatun, mutta heikosti suojatun työmaa-alueen ulkopuolelta asuntoni lattiapinnalta. Kyse oli loppujen lopuksi vain oikeaoppisesta asbestisiivouksesta, jota ei toteutettu pyynnöistäni huolimatta. Isännöinnin valvoja jopa kehotti lainvastaisesti minua tekemään asbestisiivouksen, nainen kertoo.
Naisen mielestä kyseenalaisia olivat niin urakoitsijan, isännöinnin valvojan kuin aluehallinnon (avi) virkamiehen toimet. Kunnan asumisterveys totesi, ettei tee tarkastuskäyntiä. Naista huoletti kotinsa asumisturvallisuus, ja hän vietti kuukausia ystäviensä nurkissa.
Nainen koki asian vähättelyä ja tunsi itsensä jopa rikolliseksi, kun oli ilmoittanut asbestilöydöstä.
– Jouduin pyytämään sanomisilleni vahvistusta eri asiantuntijoilta. Kirjoitin jopa asbestilakia valmistelleen työryhmän jäsenille ja kysyin neuvoa. Sain heiltä joiltakin osin vastauksia.
Asukasliitto neuvoi tekemään kantelun oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies totesi saattavansa avin virkamiehen tietoon, että lakia olisi tullut noudattaa.
– Menetin jollain tavalla uskoni virkamiehiin ja oikeuslaitokseen. Kokemani sai myös epäilemään hyvä veli -verkostojen olemassaoloa, nainen sanoo.
Kuntien tarkastusjonot paikoin liian pitkiä
Asumisterveystarkastuksen jonot kuntien terveydensuojelussa ovat paikoitellen kohtuuttoman pitkiä. Lännen Median tekemän kyselyn mukaan jonotusajat vaihtelevat viikosta puoleen vuoteen.
Ongelmakaupungit ovat Helsinki ja Espoo. Molemmissa jonot ovat neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen. Tampereella jonotus voi venyä neljään ja Turussa kolmeen kuukauteen. Oulussa selvitään yleensä kuukauden tai kahden jonotuksella.
Pienemmissä maakuntakaupungeissa kuten Forssassa asumisterveystarkistus hoituu usein jopa viikossa. Rovaniemellä asunnontarkistukset pystytään toteuttamaan nopeasti pitkistä välimatkoista huolimatta.
Keskimäärin keskisuurten kuntien asumisterveys saa vuosittain noin sata asunnontarkistuspyyntöä. Esimerkiksi Oulussa noin 35 pyyntöä johtaa tarkastukseen vuositasolla. Helsingissä asunnontarkastuksia tehdään vuositasolla noin 200 ja neuvontapyyntöjä noin 2 000.
Vuonna 2017 voimaantullut tupakkalaki on osaltaan työllistänyt terveystarkastajia etenkin suurissa kaupunkikeskuksissa. Lisäksi siivottomuus on lisääntynyt huomattavasti muun muassa Vaasassa.
– Asunto tulisi pääsääntöisesti tarkastaa viimeistään noin kahden kuukauden kuluessa siitä yhteydenotosta, jossa tarkastus katsotaan aiheelliseksi, toteaa ympäristöterveysneuvos Kimmo Ilonen Valvirasta.
Näin toimii asunnontarkastus osakeyhtiössä
Jos asunnossa on merkkejä rakenteisiin tai esimerkiksi ilmanvaihtoon tai äänieristykseen puutteista, on asukkaan velvollisuus ilmoittaa havainnoista asunnon tai kiinteistön omistajalle. Asunto-osakeyhtiössä käytännön asioista vastaa isännöitsijä. Hallituksen velvollisuutena on valvoa isännöitsijän toimia.
Taloyhtiön tehtävä on selvittää ongelmat ja toteuttaa tarvittavat korjaukset. Selvityspyyntö on syytä tehdä uudestaan kirjallisena, jos yhtiön edustajat eivät toimi ongelman selvittämiseksi.
Jos terveyshaitan aiheuttajana on toinen osakas, on vastuu mahdollisten terveyshaittojen selvittämisestä ja korjauksista haitan aiheuttajalla.
Jos asian selvittämiseksi tehdyt toimet eivät ole olleet riittäviä tai isännöitsijä ei perustelluista pyynnöistä huolimatta ryhdy hoitamaan asiaa, otetaan yhteyttä kunnan asumisterveyteen. Lomake kirjalliseen asunnontarkastuspyyntöön löytyy kuntien ympäristö- ja asumisterveyden nettisivuilta.
Kunnan asumisterveys on yhteydessä kiinteistön omistajaan ja tarvittaessa ilmoituksen tekijään. Se voi sopia asunnontarkastuksesta, johon kutsutaan asukkaiden lisäksi isännöitsijä ja asunnon omistaja.
Kuulemisten ja aistihavaintojen lisäksi tehdään tarpeen mukaan alustavat mittaukset. Ensimmäiset mittaukset ovat maksuttomia. Jatkoselvityksistä aiheutuvista kustannuksista vastaa kiinteistön omistaja tai haitasta vastuussa oleva taho.
Lisäselvityksille tai terveyshaitan poistamiselle annetaan määräaika. Jos niihin ei ryhdytä kehotuksista huolimatta, asia viedään alueelliseen ympäristöterveydenhuollon jaostoon. Sen määräyksiä voidaan tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla.
Asumiskieltoa käytetään pakkokeinona erittäin harvoin. Asumiskielto voidaan asettaa, jos epäkohtaa ei voi korjata tai korjaukseen ei ole ryhdytty määräyksistä huolimatta.
Taloyhtiö vastaa huoneiston kunnossapitovastuulleen kuuluvista korjauksista perustasoon asti. Edellisen osakkaan muutostyönä tekemistä poikkeavista ratkaisuista vastuu siirtyy uudelle osakkaalle. Alkuperäinen remontin teettäjä on vahingonkorvausvastuussa tekemästään remontista ja siitä aiheutuneesta vahingosta. Vastuu vanhenee 10 vuodessa.
Päivitetty kello 8.16: Poistettu yksi sitaatti ja muokattu otsikkoa.
Huonosta sisäilmasta eniten haittaa
1 Sisäilmaongelmat: home, ilmanvaihto, veto, lämpötila ja haju.
2 Melu: tekniset laitteet tai ympäristömelu, kuten liikenne tai läheinen ravintola, sekä rakenteissa olevat ääneneristävyyttä heikentävät virheet.
3 Tuholaiset: erilaiset jyrsijät ja hyönteiset, kuten sokeritoukat, muurahaiset ja elintarviketuholaiset.
4 Radon. Voidaan havaita ainoastaan erikoismittalaitteiden avulla. Pitoisuudet voivat vaihdella suuresti alueittain tai jopa talokohtaisesti.
5 Talousveden laatu. Tutkitaan myös yksittäisten valitusten perusteella.
6 Siivottomuus. Taustalla ovat lähes aina asukkaan erilaiset sairaudet.
7 Tupakointi. Taloyhtiöt voivat hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä huoneistoparvekkeille, huoneistojen käytössä oleville pihoille sekä sisälle huoneistoihin. Taloyhtiö voidaan myös edellyttää tekemään ilmanvaihtoon korjauksia.
