Kul­ta­sa­kaa­li käveli toi­mit­ta­jan mökin pihaan, ja tämä on ai­ka­ja­nal­la nyt Suomen en­sim­mäi­nen var­mis­tet­tu ha­vain­to oudosta tu­lo­kas­la­jis­ta

Riistakameran kuvissa Kajaanissa näkyvä eläinyksilö varmistui alkuviikosta kultasakaaliksi. Eläin jäi riistakameraan elokuisena yönä noin kahden aikaan vuonna 2018. Sitä on ihmetelty pitkin matkaa, että mikä ihme eläin tuo voi olla. Nyt asia on selvinnyt! Outo tulokaslaji on käynyt Kainuussa!

Uusi ja outo tulokaslaji kultasakaali on tullut Suomeen jo aiemmin kuin tähän asti on luultu.

Suomen Riistakeskuksen mukaan Kainuussa riistakameraan taltioitunut eläin on nyt ensimmäinen varmistettu havainto Suomen maaperällä, sillä kultasakaali on tallentunut riistakameraan jo elokuun 5. päivä 2018 eli noin puolitoista vuotta sitten.

Havainto on ensimmäinen ajallisesti, sillä kaksi muuta varmistettua havaintoa ovat viime vuodelta.

– Tämä on nyt ensimmäinen havainto laatuaan ja siinä mielessä merkittävä, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen Riistakeskuksesta painottaa.

Kultasakaali (lyhyemmin sakaali) tallentui tämän jutun toimittajan perheen kesämökin riistakameraan Kajaanissa Vuoreslahdessa Oulujärven rannalla. Mökki sijaitsee vain noin 17 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta.

Suomen Riistakeskuksella on kultasakaalista tällä hetkellä nyt kolme varmistettua havaintoa, joista tämä Kajaanin havainto on ajallisesti ensimmäinen. Marko Svensberg on yllättynyt, että Suomessa on liikkunut kultasakaali jo vuonna 2018.

Alun perin ensimmäisenä on pidetty riistakamerahavaintoa Reisjärveltä Pohjois-Pohjanmaalta tammikuussa 2019.

Viime heinäkuussa kultasakaali varmistettiin valokuvilla ja videolla Rautavaaralla Pohjois-Savossa. Tämä sakaali sai runsaasti mediahuomiota.

– Olen ajatellut, että jollain aikavälillä sakaali tulee, mutta en odottanut, että se tulisi näin nopeasti. Kultasakaali tuli Viroon noin 2011, ja silloin se yllätti virolaiset. Lajien leviäminen yllättää aina, Svensberg ihmettelee.

Tämä eläinyksilö varmistui alkuviikosta kultasakaaliksi

Riistakameran kuvissa Kajaanissa näkyvä eläinyksilö varmistui alkuviikosta kultasakaaliksi. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kommentoi kuvat nähtyään, että kyseessä todella on sakaali.

Kojola lähetti kuvat Viroon varmistukseen. Jo hetken päästä häneltä saapui sähköposti:

– Peep Männil Virosta vastasi, että kaikki mitat sopivat sakaaliin. Kyseessä on sakaali.

Peep Männil on johtava riista-asiantuntija Viron ympäristövirastosta. Kultasakaali on ollut Virossa huomionkohteena jo pitkään.

Marko Svensberg puolestaan kertoo, että näytti alkuviikosta kuvia useammalle Riistakeskuksen asiantuntijalle ja muillekin tahoille.

– Päädyimme siihen, että se on sakaali. Kojola oli sitä mieltä, samoin Virosta Männil ja metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Lukesta.

Tämä eläinyksilö varmistui kultasakaaliksi. Sakaali on tulokaslaji ja luonnonsuojelulain piirissä, eikä lajia näin ollen saa poistaa.

Tulokaslaji, johon ei voi soveltaa lakia vieraslajeista

Kultasakaalin ilmestyminen Suomen luontoon ehti jo aiheuttaa poliittista kuohuntaa.

Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maa- ja metsätalousministeriöstä huomauttaa, että kultasakaalin tilanne on lainsäädännöllisesti ongelmallinen.

– Laji on tullut Suomeen omin jaloin, ei ihmisen toiminnan tuloksena, eli se on luonnonsuojelulain piirissä. Lajin poistaminen ei siis ole sallittua. On kuitenkin paineita, että kultasakaali leviää Suomeen Kaakkois-Euroopasta.

Sakaali on tulokaslaji, johon ei voi soveltaa lakia vieraslajeista. Viime keväänä silloiselle eduskunnalle annettiin lakimuutosehdotus, että sakaali poistettaisiin vieraslajilain soveltamisesta.

– Esitimme, että kultasakaali otettaisiin riistaeläimeksi metsästyslakiin. Ehdotus ei mennyt läpi, Kemppainen harmittelee.

Peruste siirtää sakaali metsästyslakiin oli siinä, että satunnaisia yksilöitä voitaisiin kannanhoidollisin perustein pyydystää.

– Tuon kokoista petoa sinne ketun ja suden väliin ei tarvita Suomessa. Perusteena on uhanalaisten linnuston, muiden eläinten ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen.

Sakaalin pää muistuttaa ketun päätä

Maa- ja metsätalousministeriön riistatalouden asiantuntija Heidi Krüger kertoo, että kultasakaali painaa hieman yli 10 kiloa ja on noin 45–50 senttiä korkea. Korkeat jalat ja hännän pituus ja muoto sekä turkin väritys saavat sakaalin muistuttamaan sutta tai koiraa.

Sakaalin ruumiinmuoto ja koko ovat kuitenkin sakaalille tyypillisiä. Sakaalin pää muistuttaa ketun päätä, sillä on kapea, pitkä ja terävä kuono, ei kuitenkaan niin terävä kuin ketulla.

Korvat ovat hieman ketun korvia pienemmät, pystyt ja teräväkärkiset, mutta kuitenkin ketun korvia kaarevammat. Sakaalin korvien ulkosyrjät ovat punaisen kellertävät, kun taas ketulla ne ovat mustat.

Sakaali jaksaa ravata pitkiä matkoja isojen tassujen ja pitkien raajojen takia. Tassun jälki on kuten ketun jälki, mutta hieman isompi. Tassun jälkien perusteella lienee Suomen oloissa jotakuinkin mahdotonta erottaa sakaalin jälkeä muista samankokoisista koiraeläimistä, ainakaan maallikon.

Sakaali viihtyy pareina tai laumoissa. Laumaan kuuluu emot ja niiden alle vuoden ikäiset jälkeläiset. Vanhemmat ovat sukukypsät yli kaksivuotiaat uros ja naaras.

Aikuiset sakaalit kerääntyvät ajoittain pieniksi laumoiksi esimerkiksi syödessään löytämäänsä raatoa, mutta yleensä sakaali metsästää yksin tai pareissa. Alueilla missä sakaaleja on runsaasti, voidaan tavata sakaaleja saalistamassa jopa 20 yksilön laumoissa.

Toisaalta sakaalille on myös aivan tavanomaista elää yksin.

Sakaalit kommunikoivat vinkuen, ulvoen ja haukkuen. Sakaali on pääasiassa hämärän eläin, joka lähtee liikkeelle auringonlaskun jälkeen. Yön hämärissä sakaalit uskaltavat lähestyä ihmisasutuksia ruoan toivossa.

Heidi Krüger huomauttaa, että tällä hetkellä ei ole kuitenkaan olemassa tutkimusta sakaalista Suomessa, joten kaikki tiedot perustuvat muualla tehtyihin tutkimuksiin.