tähtijuttu: Kemin Seudun Osuus­pan­kin hen­ki­lös­tö kyy­ne­leh­ti poh­joi­sen isosta pank­ki­jät­ti­läi­ses­tä ulos­jää­mis­tä

Kulta ja ko­bolt­ti nos­ta­vat toi­vei­ta – Mal­min­et­sin­tä­yh­tiö Mawson vertaa Ra­ja­pa­lo­jen esiin­ty­mää Kit­ti­län kul­ta­kai­vok­seen

Malmi on Natura-alueen alla ja jatkuvat valitukset jarruttavat malminetsintää.

Rajapalojen alueen malmiesiintymä Ylitorniolla on kanadalaisen malminetsintäyhtiö Mawsonin mukaan erittäin lupaava. Yhtiö etsii Ylitornion ja Rovaniemen rajan läheisyydestä sekä kultaa että kobolttia.

Yhtiön mukaan esiintymä sijoittuu kolmen parhaan kultavarannon joukkoon kultapitoisuuden ja arvioitujen unssien määrän perusteella Suomessa. Alueen kobolttivaranto on yksi Euroopan parhaista.

Mawson julkaisi tällä viikolla ensimmäisen mineraalivarantoarvion yhtiön Rajapalojen tutkimusalueelta. Yhtiö vertaa malmiesiintymää Agnico-Eaglen Kittilän kaivokseen, joka on Euroopan suurin kultakaivos.

Ylitornion tutkimusalueelta on löydetty enemmän kultaa kuin Kittilän kaivoksen ensimmäisessä varantoarviossa, mutta kultapitoisuus oli Kittilässä selvästi suurempi.

– Varantoarvio osoittaa, että kulta-kobolttimineralisaatio on laaja ja sen pituus on korkea ja viimeaikaisten varantoalueiden läheisyyteen kohdistettujen sähkömagneettisten mittausten perusteella meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet laajentaa alueita entisestään, toimitusjohtaja Michael Hudson toteaa.

-
Kuva: Miila Kankaanranta

Tällä hetkellä malminetsintä Rajapalojen alueella on pysähtynyt. Operatiivinen päällikkö Tapani Hyysalo kertoo, ettei yhtiöllä ole lainvoimaista lupaa etsintään.

Yhtiössä odotetaan, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) myöntää alkuvuodesta luvan, joka oikeuttaa jatkamaan Natura-alueella koekairauksia mahdollisista valituksista huolimatta. Yhtiöllä oli jo lupa malminetsintään, mutta lupaa jouduttiin hakemaan uudestaan, koska alueelta löytyi lupaavasti kobolttia ja suunnitelmat muuttuivat.

Esiintymää on nyt tutkittu kahdeksan vuotta ja ensimmäiset seitsemän vuotta yhtiö selvitti lähinnä kullan määrää. Viime vuoden elokuussa havaittiin, että kobolttipitoisuudet saattavat olla riittävän korkeat ja myös hyödynnettävissä.

Mawson on käyttänyt Raja- ja Palokas-nimisten alueiden malminetsintään noin 20 miljoonaa euroa. Hyysalon mukaan on todennäköistä, että rahaa kuluu ainakin 70–80 miljoonaa, ellei jopa 100 miljoonaa euroa.

Kalliiden tutkimustenkin jälkeenkin voidaan tulla siihen johtopäätökseen, ettei kaivosta kannata avata.

Malmin etsintäkin on iso työllistä. Viime vuonna koekairauksissa oli mukana 60-70 henkilöä.

Hyysalon mukaan kaivospäätöksen tekoon menee vielä pikemminkin kymmeniä vuosia kuin vuosia. Esimerkiksi Sakatin kaivoksen avaaminen Sodankylässä on selvästi lähempänä kuin Ylitornion kaivoksen avaaminen.

Sakattia tutkittiin kahdeksan vuotta ilman valituksia, mutta Ylitornion esiintymän tutkimista on jatkuvasti jarrutettu valituksilla. Sekä Sakatti että Rajapalot ovat Natura-alueella. Tutkimuskairauksissa tarvittavia laitteita voidaan kuljettaa alueelle ainoastaan maan ollessa lumen peitossa.

Mawsonin mukaan tuore varantoarvio osoittaa, että kulta ja kobolttimineralisaatio on laaja ja sen pitoisuus korkea. Rajapalojen kobolttiesiintymä on yksi harvoista Euroopassa.

Maailman suurin yksittäinen kobolttirikastamo sijaitsee Kokkolassa ja 90 prosenttia sen malmista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Hudson muistuttaa, että Ylitorniolla on mahdollisuus nostaa kestävästi tuotettua kobolttia.

Etsintää ei vastusteta Ylitorniolla

Meltosjärvellä Ylitorniolla järjestettiin äsken tilaisuus, jossa kyläläisille kerrottiin Mawson-yhtiön malminetsinnästä kylän läheisyydessä. Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluodon mukaan sali oli täynnä väkeä. Ihmisiä kiinnosti kaivosyhtiön viesti eikä kukaan ei vastustanut kullan ja koboltin etsintää.

Melaluodon mukaan kuntapäättäjät ovat useita kertoja viestittäneet, että varannon tutkimus pitää pystyä toteuttamaan mahdollisimman sujuvasti ja ilman viivytyksiä. Vasta kun tutkimukset ovat ohi selviää, kannattaako kaivoksen avaaminen.

– Kuntalaiset haluavat nyt tiedon siitä, millainen varanto on, Melaluoto sanoo.

Rompaksen ja Rajapalojen alueella olevaa esiintymää on tutkittu 7-8 vuotta ja valitukset ovat jatkuvasti hidastaneet työtä.

–  Olemme viranomaisten suuntaan viestittäneet kuinka tärkeä on, ettei kukaan hidasta tutkimuksen tekemistä, Melaluoto kertoo.

Jos esiintymän hyödyntäminen todetaan joskus kannattavaksi ja kaivoslupaa haetaan, kunta pitää osaltaan huolen siitä, että kaikki keskeiset asiat selvitetään ennen luvan käsittelyä. Melaluodon tietojen mukaan paikailliset poromiehetkään eivät ole vastustaneet tutkimuksia.

Vaikka varsinaiseen kaivospäätökseen on vielä vuosia, Ylitornion ja Rovaniemen rajan läheisyydessä tehtävät työt ovat jo nyt iso työllistäjä Ylitorniolla. Kaivosyhtiön toiminta näkyy myönteisesti Ylitornion kaupoissa ja majoitusliikkeissä.

Juttuun lisätty kartta 19.12. klo 8.

Lue myös:

Rompas on Mawsonille tupla tai kuitti

Ylitornion malmiesiintymä sijoittuu parhaiden joukkoon – Mawsonin johtaja vertaa Kittilän kultakaivoksen tuomiin hyötyihin