Viimeiset pari kuukautta ovat olleet pyöräilyonnettomuuksien osalta synkkää aikaa. Pyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli elokuun loppuun mennessä laskettu 16.
Syyskuussa määrä kasvoi entisestään, kun polkupyörällä liikkeellä ollut ylöjärveläinen tyttö ylitti suojatietä ja jäi auton alle.
Vaikka pyöräilijäkuolemien määrä on merkittävästi laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana, Pyöräilykuntien verkosto ry:n toiminnanjohtaja Matti Hirvonen näkee yhä suuria puutteita pyöräilyturvallisuudessa.
Suomessa yli 70 prosenttia pyöräilijän kuolemaan johtavista onnettomuuksista tapahtuu risteysalueilla, kun autoilija ei huomaa pyöräilijää.
- Meillä on vielä aikamoinen määrä sellaisia risteyksiä ja kiertoliittymiä, joissa kääntyvä auto törmää pyöräilijään. Tanskassa ja Hollannissa on panostettu todella paljon pyöräily-ystävällisiin risteyksiin ja kiertoliittymiin. Suomessakin liittymät voisi suunnitella sillä tavalla, ettei törmäysmahdollisuutta ole, Hirvonen toteaa.
Hänen mielestään väistämissääntöjä pitäisi selkiyttää, kun parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriön pöydällä olevaa tieliikennelakia uudistetaan.
- Meillä on tietyt väistämissäännöt, eikä niiden omaksuminen ole mitään rakettitiedettä. Yllättävän huonosti ne ovat kuitenkin hallussa eri osapuolilla, niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin.
Samaa mieltä on myös Suomen pyöräilyunionin puheenjohtaja Mika Niskanen. Hänen mielestään viime aikoina muutamiin kaupunkeihin rakennetut niin sanotut pyörätaskut ovat vieneet kehitystä parempaan suuntaan. Pyörätaskuissa pyöräilijä lähtee liikkeelle muutamaa sekuntia aiemmin kuin autoilija törmäyksen välttämiseksi. Ne eivät Niskasen mukaan kuitenkaan yksin riitä.
- Toivomme, että pyöräilijöiden ja autoilijoiden väliset väistämisvelvollisuudet tulisivat yksinkertaisimmiksi, jotta kaikilla olisi yhtäläinen käsitys siitä, kumpi on väistämisvelvollinen ja missä tilanteessa. Se helpottaisi myös maantiepyöräilijöiden harjoittelua.
Väistämissääntöjen heikko tuntemus ilmenee esimerkiksi Liikenneturvan parin vuoden takaisesta tutkimuksesta.
Harva pyöräilijä tietää vuodesta 1997 lähtien voimassa ollutta sääntöä, jonka mukaan pyöräilijän pitää väistää autoilijaa, kun pyörätien jatke leikkaa ajoradan kohtisuoraa eikä autoilijalla ole kärkikolmiota. Pyöräilijä ei ole tällöin suojatiellä eikä suojatie suojaa häntä, vaikka sellainen olisi jalankulkijoille samaan kohtaan merkitty.
Vuoden 2017 loppuun mennessä tiemerkintöjä aiotaan selkiyttää, mutta Hirvosen mielestä koko väistämissäännön voisi suosiolla siirtää jo historiaan.
- Mielestäni ei pitäisi olla maailman hankalin asia viedä sellaista uudistusta läpi, että autoilija väistää aina pyöräilijää sellaisessa risteyksessä, jossa pyörätien jatke ylittää ajoradan. Jos ollaan sekaliikenteessä, pyörä on kulkuneuvo siinä kuin muutkin. Mielestäni tämä sääntö olisi erittäin helppo viestiä kaikille osapuolille, Hirvonen sanoo.
Tällainen risteyskohta on esimerkiksi aivan Helsingin keskustassa. Katso videolta, kuinka moni unohtaa väistämissäännöt, kun pyöräilijät ylittävät Töölönlahdenkatua.
Pyöräilyturvallisuus
Maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa alkoi 12. elokuuta Töölössä tapahtuneen polkupyöräilijän kuolemaan johtaneen onnettomuuden pääkäsittely. Pyöräilijä kuoli, kun silminnäkijöiden mukaan autoilija tahallaan tönäisi häntä.
Reilu kuukausi myöhemmin tapahtui toinen pyöräilijän hengen vaativa onnettomuus, kun ylöjärveläinen 9-vuotias tyttö ylitti suojatietä ja jäi pakettiauton alle.
Vastaavanlainen tilanne oli ehtinyt sattua vain viikkoa aiemmin Ylivieskassa. Autoilija pakeni paikalta tönäistyään myös suojatietä pyörällä ylittänyttä lasta. Tällä kertaa lapsi säästyi loukkaantumatta törmäyksestä.
Vaikka elo- ja syyskuu ovat olleet surullista aikaa pyöräilyonnettomuuksien osalta, pyöräilyturvallisuus on kokonaisuutena parantunut huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Liikenneturvan mukaan vuonna 2005 tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi 43 ja loukkaantui 1049 pyöräilijää. Tänä vuonna tammi-elokuun aikana tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneitä pyöräilijöitä oli 16 ja loukkaantuneita 480. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 24 ja 825.