Metsästäjien matka entisaikojen arvostetuista yhteisön jäsenistä aliarvostettuun asemaan on pitkä. Entisistä yhteisön tärkeistä ravinnon hankkijoista, petojen hävittäjistä ja hallitsijoiden uskollisimmista alamaisista on tullut halpa, vapaasti riepoteltava ryhmä – suurelta osin ilman omaa syytä.
Metsästäjät kuuluvat seurojen lisäksi riistanhoitoyhdistyksiin (rhy). Jäsenyys tulee metsästyskortin mukana. Pienessä kunnassa rhy:t ovat suurin järjestäytynyt joukko, niin myös Utsjoella – 371 jäsentä, lähes kolmasosa kuntalaisista.
Rhy:llä on lakisääteisiä, vastuullisia riistahoidollisia tehtäviä, ja niiden jäsenet antavat myös monenlaista virka-apua. Suurriistavirka-apu on rhy:n ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden eläinten jäljittäminen ja suurpetojen karkotukset asutulta alueelta. Nyt tämä toiminta on vaikeuksissa.
Kymmenen rhy:stä on irtisanoutumassa SRVA-sopimuksista ja järjestelmä on käymistilassa. Osasyynä on toiminnan työllistävä ja taloudellinen rasitus yhdistyksille. Syynä on myös metsästäjien kokema arvostuksen puute, mikä ilmenee läpi menneinä valituksina, joita on tehty kannanhoidollisista ja muista petopyyntiluvista.
Haitallisiksi koettujen petojen poistaminen on mahdollista kannanhoidollisella ja kiintiöpyynnillä sekä poikkeusluvilla. Osa valittajista haluaa kieltää kaiken metsästyksen.
Lappi on ollut muuta maata suotuisammassa asemassa, sillä susi on lähes lainsuojaton ja karhujakin saa pyytää kiintiöiden rajoissa ainakin toistaiseksi. Pyyntialueet ja kiintiöt on jaettu osiin, ja Utsjoki kuuluu itäiseen alueeseen. Se yltää poronhoitoalueen eteläosaan, minne kaadot keskittyvät.
Kannan kasvu johtuu osin pyynnin vähäisyydestä. Täältäkin löytyy miehiä ja koiria, vain aika ei riitä. Se menee riistan kotitarvepyyntiin. Petokannan kasvaessa harventaminen on tullut tarpeelliseksi.
Kiintiöpyynnin lisäksi on teoriassa mahdollista harjoittaa kannanhoidollista pyyntiä, mutta se tie on tukossa valitusten vuoksi. Pyynnin motiivina pitää olla ongelman poistaminen, mikä pitää myös voida näyttää toteen. Kuulostaa vaikealta, jopa mahdotonta. Tyhjennetylle reviirille löytyy nopeasti uusi asukki vahvasta petokannasta.
Petojen määrästä on yhtä monta mielipidettä kuin esittäjiäkin. Varmin ja selkein tieto saataisiin DNA-näytteiden avulla. Suomessa se on yhä alkutekijöissään. Tuoreiden uutisten mukaan jopa jälkilaskentaan ei enää ole varaa Metsähallituksen säästöjen takia. Pian riittää tilaa petokannan joka sortin ”arviomiehille”.