Kuka maksaa palkan ko­ro­na­ka­ran­tee­nin ajalta? – Yk­si­se­lit­teis­tä vas­taus­ta ei ole edes asian­tun­ti­joil­la

Koronaepidemia tuottaa palkanmaksusta valtavasti kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. SAK haluaisi keskusjärjestöiltä yhteisen kannanoton.


Koronaviruksen vuoksi on kouluja pantu osittain tai kokonaan karanteeniin. Helsingissä Viikin normaalikoulussa todettiin yksi koronavirustartunta, ja nyt osa oppilaista on karanteenissa.
Koronaviruksen vuoksi on kouluja pantu osittain tai kokonaan karanteeniin. Helsingissä Viikin normaalikoulussa todettiin yksi koronavirustartunta, ja nyt osa oppilaista on karanteenissa.
Kuva: Emilia Kangasluoma

Koronaviruksen leviäminen Suomessa panee työpaikkoja kiinni ja ohjaa palkkatyössä olevia jäämään eri syistä kotiin. Mutta työntekijän palkanmaksun jatkumiseen ei ole yksiselitteistä vastausta.

– Työpaikoilla tilanteet vaihtelevat ja tilanteita koskevat työehtosopimusten määräykset vaihtelevat eri aloilla. Ei ole siis yksiselitteisen selvää, miten palkanmaksun osalta toimitaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

Kyselyitä on tullut yrityksistä EK:lle ja työntekijöiltä muun muassa SAK:lle.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen kertoo esimerkin, jossa työpaikalla on vaadittu korona-alueella matkustellutta työntekijää jäämään kotiin.

Torstaina maan hallitus suositti, että ulkomailta esimerkiksi lomalta palaavat eivät menisi kahteen viikkoon työpaikalle.

Entä jos etätyön tekeminen ei ole mahdollista? Kuka maksaa palkan?

– Kysymyksiä on paljon. Keskusjärjestöjen kannattaisi yhdessä ottaa ainakin yleisellä tasolla kantaa, miten palkanmaksun osalta toimitaan, sanoo Koskinen.

Koskinen myöntää, että lähtökohtaisesti asia ratkaistaan kunkin alan työehtosopimuksen määräysten perusteella.

– Ehkä keskusjärjestöjen yhteinen ulostulo rauhoittaisi tilannetta, hän arvelee.

Työehtosopimuksissa eri määräykset eri tilanteisiin

Sairastamista ja esimerkiksi sairaan lapsen hoitamista koskevat määräykset vaihtelevat työehtosopimuksittain ja aloittain.

Myös tilanteet, joihin työehtosopimuksen määräyksiä joudutaan soveltamaan, vaihtelevat.

EK:n Äimälä luettelee nopeasti kymmenkunta tilannekuvausta, joissa työntekijä jää koronavirukseen liittyvän asian vuoksi pois työstä. Joissakin niistä sovelletaan tartuntatautilakia, mikä takaa ansiomenetyksen korvauksen tartuntatautilain nojalla. Mutta esimerkiksi päiväkodin karanteenin vuoksi lasta kotiin hoitamaan jääneen vanhemman palkanmaksu onkin työehtosopimusasia. Palkanmaksu riippuu siitä, mitä kyseisen alan sopimuksessa asiasta sanotaan.

Hallitus antoi koronaviruksen torjuntaan liittyviä suosituksia tiedotustilaisuudessaan torstaina.
Hallitus antoi koronaviruksen torjuntaan liittyviä suosituksia tiedotustilaisuudessaan torstaina.

– Eri aloilla on erilaisia linjauksia, joten yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa. Neuvojen antaminen on liittojen, ei keskusjärjestöjen asia, sanoo Äimälä.

– Ei tilanne kuitenkaan ohjeistuksen osalta hallitsematon ole. Joillakin liitoilla on jaettu verkkosivuilla neuvojakin erilaisiin tilanteisiin, hän sanoo.

Viranomaismääräyskään ei automaattisesti takaa palkkaa

Selkeää palkanmaksu on oikeastaan vain silloin, kun työntekijän kotiin jääminen johtuu työnantajan ohjeistuksesta, eikä viranomaismääräyksestä tai -suosituksesta.

Sen sijaan edes valmiuslaki puhumattakaan viranomaisen päätöksestä sulkea työpaikka, ei takaa kotiin jääneelle automaattisesti palkanmaksua.

– Tapauskohtaisesti joudutaan miettimään, voiko työntekijä esimerkiksi jatkaa työtään yrityksen toisessa toimipisteessä, sanoo Äimälä.

Koronaviruksen leviämisen vaikutukset työpaikoilla ovat niin poikkeuksellisia, että juuri mistään aiemmasta ei voi ottaa mallia. Tosin Markus Äimälä kaivoi esille sikainfluenssan aikana kirjoittamansa ohjeet.

Niistä on ollut jonkin verran apua, mutta poikkeuksellista on tilanteiden nopea muuttuminen.

– Nämäkin haastattelussa annetut ohjeet voivat olla jo huomenna vanhentuneita, sanoo Äimälä.

Haastattelu on tehty perjantaina aamupäivällä.