Kuin kaup­pa­kas­se­ja kan­tai­si - vahvin lajien har­ras­ta­mi­sen voi aloit­taa, vaikkei oli­si­kaan vielä hirveän vahva

.Vahvin lajien monipuolisuus viehättää Riiaa, Veeraa ja Suvia

Suvi Hiukka ja Veera Pikkarainen nostelevat kiviä. Riia Nieminen on punnertanut tukin suorille käsivarsille.
Suvi Hiukka ja Veera Pikkarainen nostelevat kiviä. Riia Nieminen on punnertanut tukin suorille käsivarsille.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Veera Pikkarainen, 38, pyöräyttää kuusikymmentä kiloa painavan kiven näppärästi syliinsä. Suvi Hiukan, 36, lihaksia hapottaa edellisistä treeneistä, mutta kivi ei paina hänenkään näpeissä mitään.

Riia Nieminen, 32,  urakoi taas valtavan kokoisen renkaan kanssa. Rengas painaa noin 200 kiloa, se olisi tarkoitus nostaa lappeeltaan pystyasentoon omin voimin. Niemiseltä se sujuu.

Tavoitteena SM-kisat

Moni nainen on innostunut viimeisten vuosien aikana voimailusta. Niin myös Pikkarainen, Hiukka ja Nieminen, jotka treenavat kuntosalilla tavallisen voimaharjoittelun lisäksi myös vahvin lajeja.  Siis sellaisia lajeja, joita on kutsuttu myös voimamieslajeiksi.

Kaikilla heillä on kisatavoitteita. Suunnitelmissa on osallistua Torniossa järjestettävään Kalotin vahvin -kisaan heinäkuussa. Kisakauden avaa Lapin riskein -kisa kesäkuussa Rovaniemellä.

Riia Nieminen aikoo osallistua Suomen vahvin -kisoihin elokuussa ja Suomen voimalajiliiton SM-kisoihin syyskuussa.

– Kävin vuonna 2019 karsinnoissa. Olisin saanut tuolloin finaalipaikan, mutta loukkasin selkäni, enkä voinut osallistua loppukilpailuun.

Viime vuonna Nieminen piti kokonaan taukoa kisoista.

Hän kertoo, että vahvin lajeja harrastavien naisten määrä on kasvanut pelkästään kolmen vuoden aikana, jolloin hän lajeja on harrastanut.

– Ensimmäisissä kisoissani olin painoluokkani ainut kilpailija. Olen huomannut, että Etelä-Suomessa varsinkin matalan kynnyksen kilpailuihin on ilmoittautunut paljon myös naisia, Nieminen iloitsee.

Riia Nieminen (vas.), Suvi Hiukka ja Veera Pikkarainen tekevät salilla vahvin lajien lisäksi myös tavallista kuntosaliharjoittelua.
Riia Nieminen (vas.), Suvi Hiukka ja Veera Pikkarainen tekevät salilla vahvin lajien lisäksi myös tavallista kuntosaliharjoittelua.
Kuva: Taina Nuutinen-Kallio

Oppia konkarilta

Riia Nieminen innostui vahvin lajeista sattumalta. Hän oli tehnyt elämäntapamuutoksen ja aloittanut juoksuharrastukset. Voimaharjoittelua hän oli tehnyt vain hyvin vähän.

– Salin pukkarin seinälle ilmestyi lappuja, joissa kerrottiin, että lajeja saa tulla kokeilemaan ihan ilmaiseksi.

Harrastus vei mukanaan.

Veera Pikkarainen taas kiinnostui lajista viime kesänä. Hän asuu Kemin Ajoksessa, jossa kesäisin vahvin lajeja harjoittelee myös lajin konkari Mikko Kiviharju.

– Näin kun porukka harjoitteli ulkona, joten pyysin päästä mukaan ja houkuttelin myös Suvin (Hiukka) mukaan kokeilemaan. Kävimme myöhemmin Rovaniemellä Suomen Voimalajiliiton järjestämällä vahvin laji -leirillä, Pikkarainen kertaa.

Kuin kauppakassia kantaisi

Voimanaiset kertovat, että vahvin lajien harrastamisen voi aloittaa melko lailla nollasta.

– Lajin voi aloittaa, vaikkei olisikaan vielä hirveän vahva, Pikkarainen kannustaa.

– Farmarikävelyssä telineet ovat kauppakassin painoisia, pienin kivi on 45-kiloinen ja esimerkiksi tukkipunnerrusta voi alussa harjoitella tangolla, Nieminen kertoo.

Meri-Lapissa vahvin laji -välineistöä on hankittu esimerkiksi Kemin Body Centerille sekä Tornion Athlete Gymille.

Jokainen on hyvä jossain

Vahvin lajeissa naisia kiinnostaa muun muassa monipuolisuus: jokaiselle löytyy joku laji, jossa hän on hyvä.

Esimerkiksi Riia Nieminen pitää vahvuutenaan kävelylajeja, kuten salkunkantoa ja farmarikävelyä, jossa harteilla kannatellaan suurta taakkaa.

– Minulla on pitkät kädet, joten salkkuja ei tarvitse nostaa korkealle. Merimiestelineessä taas tarvitaan keskivartalopitoa ja sitä minulla on. Tukkipunnerruksesta pidän, mutta se on minun heikkouteni, hän kertoo.

Myös Suvi Hiukan vahvuus on salkunkanto, sillä hänen puristusvoimansa on hyvä.

– Olen aika lyhyt, joten se hankaloittaa kivien nostamista. Toisaalta lyhyydestä on hyötyä renkaankääntämisessä, kun lyhyempi ihminen saa jalan nopeammin renkaan alle kuin pitkä, Hiukka kertoo.