Keskusrikospoliisi ei ottanut vielä tiistaina tarkemmin kantaa Kuopiossa tapahtuneeseen veritekoon. Tapauksen tutkintaryhmä oli vasta matkalla paikan päälle Kuopioon.
Krp julkaisi tiistaina kuitenkin tiedotteen vakavan väkivallan uhkatapauksista Suomessa.
Tiedotteen mukaan vuoden 2018 aikana keskusrikospoliisi tuki paikallispoliisilaitoksia 341 uhkatapauksen estämisessä ja selvittämisessä. Suurin osa tapauksista hoidetaan kokonaan paikallispoliisissa, joten tarkkoja tilastoja uhkatapausten määristä ei ole saatavissa.
Keskusrikospoliisin tietoon tulee esimerkiksi muutamia kymmeniä koulu-uhkaustapauksia vuodessa, mutta todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi, sillä vain vakavimmat tapaukset tulevat keskusrikospoliisin tietoon.
– Näistä vakavista tapauksista harva päätyy konkreettisella tasolla suunnittelemaan tai valmistelemaan joukkosurman toteuttamista, kertoo rikostarkastaja Arto Tuomela keskusrikospoliisista.
Krp:n mukaan eniten kouluun liittyviä uhkauksia esitetään yläkouluissa, mutta uhkauksia tulee ilmi myös lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja satunnaisesti myös alakouluissa.
Myös korkeakouluihin tulee jonkin verran koulu-uhkauksia.
– Poliisi suhtautuu kaikkiin uhkauksiin vakavasti ja tutkii ne huolellisesti. Iso osa koulu-uhkauksista osoittautuu ajattelemattomuudeksi, Tuomela kertoo.
Taustalla usein vakavan väkivallan ihannointi
Poliisi ei ota kantaa Kuopion tapauksen taustatekijöihin. Useita uhkatapauksia on yleisesti havaittu yhdistävän se, etteivät teot ole hetken päähänpistoja. Tekojen taustalla on pidempi prosessi, jossa korostuvat uhkaavan henkilön elämän henkilökohtaiset ongelmat.
– Useimmiten nämä henkilöt suunnittelevat tekoa pitkään ennen toteutusta. Suunnittelu kestää useimmiten kuukausia, joskus jopa vuosia, Tuomela kertoo.
Taustalla on tyypillisesti sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Tuomela kuitenkin korostaa, ettei mielenterveysongelmat sellaisenaan tee ihmisestä vaarallista.
– Henkilöitä ajaa usein jonkinlainen vääryyden kokemus ja katkeruus muita ihmisiä kohtaan, mikä johtuu erityisesti ulossulkemisen ja sosiaalisen eristäytymisen kokemuksista. He eivät välttämättä ole koulukiusattuja, mutta heillä on kokemus siitä, että muut eivät halua olla heidän kavereitaan, Tuomela kertoo.
Ulossulkemisen ja sosiaalisen eristäytymisen kokemus on ollut useissa tapauksissa syynä henkilöiden kostoajatuksiin.
– Heillä ei usein ole minkäänlaista rikoshistoriaa eikä heillä ole aikaisempaa häiriökäyttäytymistä. Henkilöt pääsääntöisesti ihailevat vakavaa väkivaltaa ja ihannoivat aikaisempia joukkosurmien ja koulusurmien tekijöitä, Tuomela kertoo.