Hallituksen työelämäuudistukset ovat loppusuoralla, kun torstaina myös esitys yhteistoimintalain muuttamisesta eteni eduskuntaan. Esitysluonnosta ovat arvostelleet niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestötkin, mutta työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan sitä on palautteen jäljiltä täsmennetty.
Lakimuutos tarkoittaisi, että henkilöstön hallintoedustusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin jatkossa vähintään sata työntekijää työllistäviin yrityksiin nykyisen 150:n sijasta. Hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön oikeutta valita edustajansa työnantajan päättäviin toimielimiin.
– Rajan laskeminen tarkoittaa, että lain piriin tulee 600 uutta yritystä, Marttinen sanoo.
Nykyisestä sopimukseen perustuvasta mallista luovuttaisiin, ja henkilöstölle tulisi oikeus vaatia edustusta.
Esityksen lähtökohta on, että henkilöstön edustus tulisi järjestää yrityksen hallituksessa tai johtoryhmässä, mutta Marttisen mukaan joustovaraa on siinä, että henkilöstön aloitteesta voidaan sopia myös jostain muusta järjestelystä.
Hän sanoo, että erottamaton osa paikallista sopimista on, että samalla työntekijöiden asemaa yhtiön päätöksenteossa vahvistetaan.
– Kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä yhtiöissä, joissa työntekijöiden asemaa on vahvistettu päätöksenteossa ja joissa työntekijät ovat jo olleet vaikuttamassa yhtiön asioihin.
EK: Raja liian alhainen
Työnantajia edustava EK on muun muassa pitänyt soveltamisrajaa liian alhaisena. Muissa Pohjoismaissa se on kuitenkin vielä paljon alhaisempi, 25–30 työntekijää.
Marttisen mukaan hallituksen esitys sadan työntekijän rajasta perustuu selvityshenkilö Jukka Ahtelan näkemykseen.
Palkansaajajärjestöistä on puolestaan arvosteltu rajan olevan edelleen liian korkea. Ministeri sanoo uskovansa, että moni pienempikin yritys saattaa vapaaehtoisesti siirtyä toimintatapaan tulevaisuudessa.
