Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvostelee hallitusta työllisyysuudistusten vitkuttelusta.
– Totesimme jo ennen koronakriisin alkua, että olisi tärkeää saada uudistukset käyntiin. Kesällä ei ole tapahtunut mitään. Hallitus on tyytynyt marginaaliseen puuhasteluun. Tehokkaiden toimien sijaan hallitus on päättänyt kiristää palkansaajan verotusta, hän moittii.
Puolueen eduskuntaryhmä julkisti oman työllisyysohjelmansa keskiviikkona. Samalla se esitteli vaihtoehtoisen budjettinsa ensi vuodelle.
Sotu uusiksi
Essayahin mukaan heidän tekemällään paketilla voidaan saavuttaa 100 000 uutta työllistä lähivuosien aikana.
Yksi keino parantaa työllisyyttä on sosiaaliturvan kokonaisuudistus.
– Nykyinen malli on pirstaleinen, joka ei kannusta. Kannustinloukkuja on purettava. Nykyistä tukimuotojen sijaan tarvitaan yksi yleistuki, joka huomion erilaiset elämäntilanteet.
Hän myöntää itsekin sotu-komiteassa istuvana, että uudistus ei ole helppo.
Paikallinen sopu nopein
Ohjelma lähtee siitä, että työpaikkoja syntyy lisää, mikäli jäykät työmarkkinat saadaan joustavammiksi.
– Suomessa on noin 50 000 järjestäytymätöntä yritystä. Nämä pienet ja keskisuuret yritykset ovat niitä, joissa syntyy uutta kasvua ja työtä. Työtä syntyisi vielä enemmän, jos työehdoista voitaisiin sopia joustavammin.
Hän jatkaa, että paikallisen sopimisen edistäminen on työllisyyspaketin nopeimmin vaikuttava ja kiireellisin työllisyyshanke.
– Sitä ei voi lykätä hamaan tulevaisuuteen tai työntää riitaisiin työmarkkinapöytiin, Essayah sanoi.
Kisällitessi pöytään
Hän otti esille nuorten syrjäytymisen.
– Suomessa on vaje monien eri käsityöalojen ammattilaisista. Yrityksille annettu palkkatuki ja oppisopimuskoulutus ovat kustannustehokkaita keinoja. Haluamme panostaa ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti oppisopimuskoulutukseen.
Hän mainitsi kisällitessin, joka voisi olla hyvä vaihtoehto.
Ei kiristystä
Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korosti, etteivät he ole esittämässä koronan vastaisia toimia.
– On selvää, että valtio ottaa suurimman iskun vastaansa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että isku on mahdollisimman pieni kansalaisille. Olemme myös sitä mieltä, että on perusteltua ottaa lisää velkaa kriisin keskellä, hän linjaa.
Samalla hän antaa kuitenkin satikutia hallitukselle.
– Hallitus on ryhtynyt veronkiristyksiin, vaikka tarvitaan kevennyksiä.
Hevi-osastolle alea
Ryhmä ehdottaakin varjobudjetissaan lähes miljardin euron edestä veronkevennyksiä.
Kevennystä tarvittaisiin tuloverotukseen. Samalla korotettaisiin kotitalousvähennystä.
Ruoan hintaa ryhmä laskisi siirtämällä hedelmät ja vihannekset alempaan kymmenen prosentin verokantaan.
Omaishoidon tuen ryhmä muuttaisi verovapaaksi tuloksi. Näin helpotettaisiin omaishoitajien tilannetta. He peruisivat myös hallituksen tekemät kiristykset polttoaineveroon ja muihin energiaveroihin.
Vauvatonni taas esillä
Koska taloustilanne on haastava, niin puolue esittää vain maltillisia lisäyksiä valtion menoihin.
– Suurimmat määrärahalisäykset liittyvät vanhustenhoidon tason parantamiseen, terapiatakuun käyttöönottoon ja lapsiperheiden tukemiseen. Ryhmä poistaisi varhaiskasvatusmaksut kokonaan sisaruksilta. Perusteluna on monilapsisten perheiden tukeminen.
Mukana on jälleen tuhannen euron korvaus, niin sanottu vauvatonni syntyvästä lapsesta.
Ruoka-apuun pysyvyyttä
Ruoka-apuun ryhmä penää kunnon pelisääntöjä.
– Vastoin eduskunnan tahtotilaa hallitus on jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten tuen pois talousarviostaan. Vaadimme ruoka-avulle pysyvää määrärahaa, Räsänen linjaa.
Hallituksen kaavailuja oppivelvollisuuden pidentämisestä ryhmä ei hyväksy.
– Hanke olisi pitänyt panna jäihin. Laajentamisen sijaan hakisimme välineitä, joilla voidaan vähentää syrjäytymistä ja koulupudokkaiden määrää.
Kokonaisuudessaan vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonan euron verran.
Lisätuloja ja menosäästöjä on esitetty 1,6 mrd. euron edestä. Budjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta vajaalla 500 miljoonalla eurolla.
Väärin niitattu
Kun puolueen johto esitteli varjobudjettiaan, niin esille nousi EU:n elvytyspaketti. He olisivat vaatineet alennusta jäsenmaksuun viime kesän neuvotteluissa.
– Olisimme halunneet jättää elvytysrahaston omaksi erilliseksi hallitusten väliseksi sopimukseksi, kuten on nyt EU:n neuvottelupöydissä väläytelty. Emme pidä hyvänä ratkaisuja sitä, että elvytysrahasto ja budjetti niitattiin yhteen, Essayah muotoili.