Koverra py­häin­päi­vän lyhtysi pe­rin­teik­kääs­ti nau­riis­ta ja pukeudu kum­mi­tus­ten sijaan kek­ri­pu­kik­si – Olitko sinä tänään per­hee­si köy­ri­por­sas?

Monet joulutavat liittyivät alkujaan kekrin viettoon. Kekripukista tuli joulupukki ja kekrirauhakin tunnetaan nykyisin joulurauhana. Ylenpalttinen herkuttelu jouluna on niin ikään kekrin peruja, ja jouluporsas oli alkujaan kekriporsas. Kysyimme SKS:n tutkijalta, millainen pyhä kekri oikein oli, mitä uskomuksia siihen liittyi ja miten sitä juhlittiin. Katso oheiselta videolta ohjeet kitupiikin eli naurislyhdyn tekoon.

Syö hyvin kekrinä, tai seuraavana vuonna satosi on oleva laiha.

Siispä toimeen. Emännät Anneli Matero ja Helena Pekkala kääntelevät ja vääntelevät jo verikampsutaikinaa Rovaniemen kotiseutumuseolla.

Viisi litraa poronverta ja toiset viisi litraa vettä, jauhoja ja poron kuuta eli rasvaa ja suolaa.

Kampsuja eli ruppanoita tai mykyjä eli eräänlaisia paksuja verilättyjä tarvitaan runsaasti, sillä ne ovat pääruoka römppäjuhlassa, joka päättää sadonkorjuujuhla kekrin.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Tilaa Lapin Kansa Digi ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Ilmoita asiavirheestä