Tilaajille

Koverra py­häin­päi­vän lyhtysi pe­rin­teik­kääs­ti nau­riis­ta ja pukeudu kum­mi­tus­ten sijaan kek­ri­pu­kik­si – Olitko sinä tänään per­hee­si köy­ri­por­sas?

Monet joulutavat liittyivät alkujaan kekrin viettoon. Kekripukista tuli joulupukki ja kekrirauhakin tunnetaan nykyisin joulurauhana. Ylenpalttinen herkuttelu jouluna on niin ikään kekrin peruja, ja jouluporsas oli alkujaan kekriporsas. Kysyimme SKS:n tutkijalta, millainen pyhä kekri oikein oli, mitä uskomuksia siihen liittyi ja miten sitä juhlittiin. Katso oheiselta videolta ohjeet kitupiikin eli naurislyhdyn tekoon.

Perinteiseen suomalaiseen kekrinviettoon kuuluivat myös nauriista koverretut lyhdyt. Lyhtyä kutsuttiin kitupiikiksi, koska se oli niin heikko valonlähde.
Perinteiseen suomalaiseen kekrinviettoon kuuluivat myös nauriista koverretut lyhdyt. Lyhtyä kutsuttiin kitupiikiksi, koska se oli niin heikko valonlähde.
Kuva: Jussi Leinonen

Syö hyvin kekrinä, tai seuraavana vuonna satosi on oleva laiha.

Siispä toimeen. Emännät Anneli Matero ja Helena Pekkala kääntelevät ja vääntelevät jo verikampsutaikinaa Rovaniemen kotiseutumuseolla.