Vastuullisuus, viestintä, HR, työhyvinvointi. Näitä aloja kutsutaan usein pehmeiksi. Termi esiintyy työelämäkeskusteluissa lähes huomaamatta, mutta mitä pehmeää näissä aloissa oikeastaan on?

Onko kriisiviestintä pehmeää, kun yrityksen maine on uhattuna ja yksittäinen virhe voi romahduttaa luottamuksen? Onko HR pehmeää, kun ratkaistaan työuupumusta, häirintätapauksia tai irtisanomisia? Onko vastuullisuus pehmeää, kun tulkitaan EU-sääntelyä, kartoitetaan ihmisoikeusriskejä ja rakennetaan raportointia tilintarkastajien varmennettavaksi?