Suomen menestystarina nojaa koulutukseen. Sodan jälkeen teimme rohkeita panostuksia osaamiseen ja teollisuuden kehittämiseen, erityisesti metsä-, maa- ja mineraaliteollisuuteen. Ne loivat perustan niin taloudelle kuin hyvinvointiyhteiskunnalle. Koulutettu väestö on ollut keskeisessä roolissa menestyksessämme kansainvälisessä kilpailussa.
Vaikka maailmamme muuttuu ja kohtaamme uusia haasteita, koulutuksen merkitys kasvuvoimana ja uudistumisen moottorina säilyy. Suomessa on perinteisesti ymmärretty, että tulevaisuus rakennetaan laajalla osaamispohjalla – ei vain harvojen huippulahjakkuuksien varassa, vaan koko kansan kattavalla koulutuksella.
Valitettavasti suunta on ollut jo pitkään väärä. Koulutusleikkaukset alkoivat jo 1990-luvun laman aikana ja ovat rapauttaneet koulutusjärjestelmäämme, joka ennen tunnettiin tasa-arvoisena ja laadukkaana.
Suurin osa OECD-maista on lisännyt panostuksiaan koulutuksen kehittämisessä. Nuorten aikuisten koulutustasoa on nostettu määrätietoisesti ja monessa OECD:n kärkimaassa korkeakoulutusaste lähentelee jo 70 prosenttia. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin 2030 mennessä. Miten tähän päästään, jos koulutusjärjestelmään kohdistuvat leikkaukset jatkuvat?
Suomen kaltaisessa vientivetoisessa, pienessä maassa menestyminen rakentuu vain innovaatioiden, osaamisen ja korkean tuottavuuden varaan. Se edellyttää rohkeita ja pitkäjänteisiä investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen.
Jos haluamme säilyttää mahdollisuuden kasvaa, kehittyä ja rakentaa omaa elämää, koulutukseen on panostettava uudelleen. Se tarjoaa välineet työllistymiseen, itsensä elättämiseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen luoden samalla vakautta, toivoa ja uskoa tulevaan. Tämä koskee niin yksilöä kuin koko yhteiskuntaa.
Tarvitsemme koko kansan osaamista. Siksi on varmistettava, että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen asuinpaikasta, perhetaustasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. On rakennettava pitkäjänteinen ja johdonmukainen koulutuspolitiikka, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja läpi koko elämän.
Koulutukseen investoiminen ei ole kuluerä. Se on viisasta kasvu-, hyvinvointi- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Korkeaan onnellisuuteemme vaikuttaa osaltaan se, että meillä on ollut mahdollisuus kouluttautua, kehittää itseämme ja rakentaa elämää työn ja osallisuuden kautta. Tämän mahdollisuuden säilyttäminen on tulevaisuutemme tärkein tehtävä.