Iranissa syntynyt Hanif Azizi haaveili lapsena ulkomaille muuttamisesta. Hän oli kuullut, että siellä on autoja, joista voi ostaa jäätelöä, ja että hän voisi tienata omaa rahaa, jolla ostaa tuota jäätelöä. Haaveillessaan hän seisoi peilin edessä ja puhui keksimiään vieraita kieliä.

Yhdeksänvuotiaana Azizin toive toteutui, kun hänet lähetettiin veljensä kanssa pakolaislapsena Ruotsiin.