Varaa sen verran käteistä, että selviäisit välttämättömistä hankinnoista muutaman päivän ilman pankki- tai luottokorttia. Avaa tili kahdessa eri pankissa, ja pidä niiden maksukortit käyttövalmiina. Hanki paristoilla toimiva radio. Sovi, missä tapaatte läheisten kanssa, jos ette saa toisiinne yhteyttä tietoliikennekatkojen vuoksi. Muun muassa näin kansalaisia neuvotaan sisäministeriön uudessa verkko-oppaassa varautumisesta sotaan ja muihin kriiseihin.
Sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtajan Pauliina Eskolan mukaan olisi tärkeää, että jokainen varautuisi erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten esimerkiksi laajoihin sähkö- tai tietoliikennekatkoihin.
– Meillä on turvallisuusympäristö muuttunut perustavanlaatuisesti Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainassa, Eskola perusteli ministeriön etäinfossa maanantaina.
– Lisäksi sään ääri-ilmiöt, ilmastonmuutos ovat esimerkiksi kuluneen kesän ja nyt syksynkin aikana aiheuttaneet laajalti Euroopassa erilaisia luonnononnettomuuksia, tulvia, laajoja maastopaloja.
Kotivara puuttuu monelta
Suomalaisten varautumista seurataan sisäministeriössä väestökyselyillä. Niiden mukaan varautuminen oli huipussaan vuoden 2022 keväällä.
– Eli Venäjän hyökkäys (Ukrainaan) selvästi paransi varautumisen tasoa. Nyt on pikkuisen tultu siitä alaspäin, kertoi sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.
Syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kriisitilanteiden varalle kotivaraa eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita. Vastausten perusteella kotivara kuitenkin puuttuu noin 40 prosentilta kansalaisista, eivätkä he välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa.
Heikointa varautuminen näyttää olevan nuorilla kaupunkilaisilla. Yleisestikin maaseudulla asuvat ovat kaupunkilaisia paremmin varautuneita. Kyselyn mukaan naiset ovat hankkineet kotivaraa miehiä paremmin.
Uusi opas kokosi ohjeet
Suomi.fi-sivustolle koottu tieto ei ministeriön mukaan sinänsä ole uutta, mutta ohjeet on nyt koottu yhteen paikkaan. Opasta ei jaeta koteihin paperisena versiona, mutta se on saatavilla printattavassa muodossa.
Koistinen huomautti, että kriiseihin on varauduttava etukäteen. Oppaan tekijöiden tavoitteena on ollut myös karsia ajatusta, että viranomaiset hoitavat aina tilanteet.
– Tässä tuodaan selväksi, että jokaisen tulisi vähintään se kolme vuorokautta pärjätä omillaan ja se koskee normaaliolojen häiriötilanteita.
Yleinen vaaramerkki kestää minuutin
Ohjeissa annetaan käytännön vinkkejä muun muassa siitä, miten ilmahyökkäyksen, pandemian tai pitkien sähkö- ja vesikatkosten aikana toimitaan.
Esimerkiksi sotatilanteessa hyökkäyksistä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä, joka on minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki. Vaaramerkin kuuluessa sisäministeriö ohjeistaa suojautumaan heti lähimpään väestönsuojaan. Jos lähellä ei ole yhtäkään väestönsuojaa, suojautua voi esimerkiksi asettumalla ikkunattomaan tilaan, jonka ympärillä on ainakin kaksi kantavaa seinää.
Sisäministeriö suosittelee, että jokaisen kotoa löytyisi ainakin kolmen vuorokauden kotivara. Kotivaraan kuuluu vettä, ruokaa, lääkkeet ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Tuotteiden on ministeriön mukaan hyvä olla sellaisia, joita käyttää muutenkin arjessa. Tarvikkeet kannattaa ministeriön mukaan varata jo ennen kriisin alkamista. Tämä vähentää tarvetta niiden hankkimiseen juuri silloin, kun jotakin tapahtuu ja tarvikkeille voi tulla suuri kysyntä.
Ohjeiden mukaan kotivarasta kuuluu löytyä muun muassa pullovettä ja puhtaita kannellisia astioita veden säilyttämiseen, sellaisenaan syötäviä ja helposti valmistettavia ruokia, paristoilla tai muuten ilman verkkovirtaa toimiva radio sekä esimerkiksi ilmastointiteippiä ikkunoiden ja tuuletusaukkojen tiivistämiseen.
Ministeriössä tiedostetaan, että kaikkien ei välttämättä ole mahdollista pitää suositusten mukaista kotivaraa kotonaan, jos esimerkiksi asutaan kovin ahtaasti. Suositusten mukaan viisihenkisellä perheellä pitäisi olla pelkästään juomavettä varastossa 30 litran verran.
– Varautua voi myös monella muullakin tavalla. Jos ei ole mahdollista pitää isoa kotivaraa, niin myös tiedot ja taidot ovat tosi tärkeitä, viestinnän asiantuntija Aino Rautanen sanoi maanantaina.
Varautumisessa kehotetaankin miettimään sitä, mitä se tarkoittaa omassa arjessa ja mitä on tarpeen huomioida.
– Tärkeää on se, että kansalaiset tiedostavat, että itse voi tehdä sen varautumisen eteen jotakin ja pienelläkin kotivaralla pärjää jo tovin, sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola totesi.
Väestönsuojaan pitää aina ottaa mukaan henkilöllisyystodistus, omat välttämättömät lääkkeet sekä hieman käteistä rahaa ja juotavaa. Väestönsuojaan ei saa viedä lemmikkejä.
Eskola kertoo, että sisäministeriössä on valmistelussa myös lisää ohjeita esimerkiksi väestönsuojien käytöstä ja kunnossapidosta.
