1. Koronapandemia lisää nälkää
Koronaviruspandemian pelätään moninkertaistavan nälkäkuolemat maailmassa. Tänä vuonna jo arviolta 7 miljoonaa ihmistä on kuollut nälkään.
– Jos koronapandemiaa ei saada loppumaan, nälkäkuolemia voi tulla 3-, 4- tai 5-kertaisesti, Maailman ruokaohjelman pääjohtaja David Beasley ennusti YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n konferenssissa tiistaina.
Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut tänä vuonna yli miljoona ihmistä.
Nälkä ja nälän aiheuttamat sairaudet puolestaan vievät keskimäärin 9 miljoonan ihmisen hengen vuosittain. Menehtyneistä noin kolme miljoonaa on alle 5-vuotiaita lapsia.
Pandemia uhkaa tuoda nälänhätää etenkin neljälle konfliktialueelle, joissa ruokapula on kroonistunut ja joissa avun perillepääsy on epävarmaa: Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Koillis-Nigeriassa ja Kongossa.
Kongossa on nyt maailman suurin ruokakriisi: arviolta 21,8 miljoonaa ihmistä ei välttämättä tiedä, mistä seuraava ateria tulee.
Maassa kärsitään aseellisesta konfliktista, pitkittyneestä talouden alamäestä sekä rankkasateista ja tulvista.
Monille muille maille pandemian verottama kassa tarkoittaa, että ne pystyvät maahantuomaan aiempaa vähemmän ruokaa.
YK varoitti kesällä, että jopa 10 000 lasta enemmän saattaa kuolla aliravitsemukseen kuukausittain pandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi.
Maailman ruokaohjelma WFP sai viime viikolla Nobelin rauhanpalkinnon.
Nobel-akatemia sanoi palkinnollaan haluavansa kääntää katseet miljooniin ihmisiin, jotka kärsivät nälänhädästä tai joita se uhkaa.
Järjestö aikoo kerätä lähes 7 miljardia dollaria seuraavan puolen vuoden aikana, jotta pandemian aiheuttamalta nälkäkriisiltä vältytään.
2. Ruoka ei riittänytkään kaikille
Nälkä maailmassa väheni ensin monen vuosikymmenen ajan, mutta vuonna 2016 nälkäisten määrä kääntyi jälleen nousuun.
Syynä ovat etenkin aseelliset konfliktit, ilmastonmuutos ja talouden alamäki.
Yhdellä yhdeksästä ihmisestä maailmassa ei ole tarpeeksi ruokaa. Se on noin 820 miljoonaa ihmistä.
Nälkä ja aliravitsemus ovat suurin uhka ihmishengille maailmanlaajuisesti – suurempi kuin aids, malaria ja tuberkuloosi yhteensä.
Nälkä tarkoittaa muun muassa sitä, että lapsi ei kasva täyteen pituuteensa tai hänen älyllinen kehityksensä kärsii. Se voi merkitä myös sitä, että lapsi sairastaa suuren osan vuotta, jopa 160 päivää.
Aliravitsemus vahvistaa muun muassa tuhkarokon ja malarian vaikutuksia sekä lisää riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen.
Tilanne on huono etenkin Itä-Afrikassa, jossa lähes kolmannes ihmisistä ei saa tarpeeksi ruokaa.
Aasiassa, varsinkin Etelä-Aasiassa, on suurin määrä huonosti ravittuja ihmisiä.
Saksalainen järjestö Welthungerhilfe kutsuu tällä viikolla julkaistussa raportissaan nälkää "sukupolvemme suurimmaksi moraaliseksi ja eettiseksi epäonnistumiseksi".
3. Miten maailman nälkäongelma ratkaistaan?
YK:lla on tavoite, että maailmassa ei olisi yhtään nälkäistä vuoteen 2030 mennessä.
Nyt näyttää siltä, että jopa 37 maassa ei yllettäisi tähän tavoitteeseen.
Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, jos pienviljelijöitä matalan tulotason ja keskitulon maissa autettaisiin viljelemään ilmastonmuutoksen kestäviä kasveja ja viemään tuotteitaan myytäväksi.
Heidän työtään helpottaisi myös tukijärjestelmä.
Näin esittää asian tuore raportti, jonka on tehnyt Ceres2030-kumppanuus.
Sen takana ovat Cornellin yliopisto sekä tutkimusinstituutit International Food Policy Research Institute ja International Institute for Sustainable Development.
Tutkimuksesta kertoi uutistoimisto Reuters.
Pienviljelijöiden auttaminen maksaisi vuodessa 33 miljardia dollaria, josta lahjoittajamaat antaisivat 14 miljardia dollaria.
Raportin tehneiden tutkijoiden mielestä kyseessä "kohtuullisen vaatimaton summa" siihen verrattuna, mitä maat maksavat koronaviruspandemian taltuttamiseksi.