Berliinin poliisijohtaja Barbara Slowik joutuu harvoin kertomaan yhtä huonoja uutisia kuin tällä viikolla. Noin 80 poliisia loukkaantui mielenosoituksessa, jonka koronarajoitusten vastustajat olivat järjestäneet keskiviikkona Berliinissä. Koronankieltäjien mielenosoituksia järjestetään joka viikko jo useita eri puolilla Saksaa.
Koronankieltäjät eivät yleensä käytä mielenosoituksissaan maskeja ja turvavälejä, jolloin poliisi lopettaa protestit. Näin kävi keskiviikkona Berliinissäkin.
Kun väki ei hajaantunut, poliisi käytti vesitykkejä, ja mielenosoittajat hyökkäsivät poliisia kohti. Mielenosoittajat olivat tuoneet mukanaan kaasusumuttimia. He yrittivät repiä poliiseilta näiden kypäriä ja suihkuttaa kaasua visiirien alle. Poliiseja heitettiin pulloilla, kivillä, pöydillä, tuoleilla ja palavilla esineillä.
Lapsia käytettiin ihmiskilpinä
Poliisi varoitti vesitykkien käytöstä ennakolta. Jotkut mielenosoittajat olivat keskiviikkona tuoneet mukanaan lapsia, jotka jäivät paikalle myös varoitusten jälkeen toimien ihmiskilpinä. Poliisi käytti tykkejään alhaisella paineella, jotta lapset eivät loukkaantuisi.
Mielenosoituksissa on tapahtunut parin viikon aikana selvä muutos. Koronankieltäjien mielenosoitukset ovat kesästä pienentyneet mutta väkivaltaistuneet. Tämän lauantain mielenosoituksessa Leipzigissä poliisia vastaan tehtiin yksittäishyökkäyksiä aiempaa kovemmista turvatoimista huolimatta.
Leipzigissä pari viikkoa sitten 20 000 koronarajoitusten vastustajan mielenosoitus muuttui yötä myöten kestäneeksi mellakaksi, jossa mielenosoittajat hyökkäsivät poliisia vastaan erilaisilla esineillä ja pienillä räjähteillä.
Frankfurtissa viikko sitten poliisi joutui käyttämään vesitykkejä vastamielenosoittajia vastaan. Tällöin vastamielenosoittajat yrittivät estää koronankieltäjien mielenosoituksen, ja lopulta poliisin piti avata tie koronankieltäjien mielenosoitukselle vesitykein.
Turhautuneille miehille tilaisuus vastustaa virkavaltaa
Kuten Slowik totesi, tunnelma mielenosoituksissa on muuttunut kesästä. Elokuussa Berliinin suurimpana mielenosoituspäivänä 40 000 ihmistä vastusti rajoituksia kansanjuhlan tuntuisesti: Paikalla oli paljon myös maltillisia kansalaisia ja perheitä opettamassa lapsilleen yleisesti mielenosoittamisen tärkeyttä.
Nyt tunnelma on muuttunut, ja protestoijien joukossa on yhä näkyvämmin äärioikeiston tunnusten kantajia, jotka ovat valmiita tappelemaan. Edes asiasisältö ei monelle ole enää kovin oleellista, vaan kyseessä on monille turhautuneille miehille mahdollisuus vastustaa virkavaltaa.
Saksassa on vahva mielenosoitusten perinne – ja vahva on myös pienten ryhmien perinne yrittää muuttaa tapahtumia väkivaltaisiksi. Anarkistimielenosoittajat hajottivat aiempina vuosina paikkoja Berliinissä ja Hampurissa hyökäten poliisia vastaan. Äärioikeisto taas on aiemmin tehnyt tuhojaan ulkomaalaisvastaisissa mielenosoituksissa entisen Itä-Saksan kaduilla.
Mielenosoittajilla ei ole suuren yleisön tukea. Saksan yleisradioyhtiön ARD:n kyselyn mukaan kolme neljästä saksalaisesta on sitä mieltä, että nykyiset koronarajoitukset ovat sopivia tai että niitä pitäisi kiristää.
Korona ei hellitä Saksassa
Saksassa aloitettiin tämän kuun alussa uudet osittaiset sulkutoimet koronaviruksen hillitsemiseksi. Kahvilat, ravintolat, kuntosalit, elokuvateatterit ja monet muut vapaa-ajan viettopaikat suljettiin. Toimistot, tehtaat, koulut ja kaupat pidetään edelleen auki.
Uusien tartuntojen määrän kasvu on Saksassa pysähtynyt, mutta niiden määrä ei ole myöskään alkanut laskea.
Saksassa uusia tartuntoja löydetään noin 20 000 päivässä. Väkilukuun verrattuna Saksan tilanne on noin kuusi kertaa huonompi kuin Suomessa mutta selvästi parempi kuin kaikissa sen naapurimaissa Tanskaa lukuun ottamatta.
Ensi viikolla Saksassa päätettäneen uusista rajoituksista pandemian hillitsemiseksi.
Protesteista huolimatta mielipidemittauksessa kolme neljästä saksalaisesta on tyytyväinen liittokansleri Angela Merkelin toimintaan koronakriisissä.