Ko­ro­na­su­lut vä­hen­si­vät osaa po­lii­sin tietoon tul­leis­ta ri­kok­sis­ta melkein 40 pro­sent­tia – vähäksi aikaa

Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana 27 kaupunkia, myös Helsinki. Eniten rikosten vähenemiseen näyttivät vaikuttavan liikkumisrajoitukset.

Helsinki
Aineisto perustuu poliisin rekistereihin, mutta kaikki rikokset eivät tule normaalioloissakaan poliisin tietoon.
Aineisto perustuu poliisin rekistereihin, mutta kaikki rikokset eivät tule normaalioloissakaan poliisin tietoon.
Kuva: Mikko Halvari

Viime vuoden keväänä eri puolilla maailmaa voimaan astuneet koronasulut vähensivät poliisin tietoon tullutta rikollisuutta huomattavasti, mutta vaikutus jäi lyhytaikaiseksi, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus.

Tutkimuksessa oli mukana 27 kaupunkia 23 maasta eri puolilta maailmaa, myös Helsinki. Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, miten keväällä 2020 alkaneet ja kesään tai alkusyksyyn kestäneet erilaiset koronapandemian takia määrätyt sulkutilat vaikuttivat siihen, kuinka paljon poliisin tietoon tuli tiettyjä rikoksia. Tarkasteltavina olivat henkirikokset, pahoinpitelyt, ryöstöt, varkaudet, murrot sekä ajoneuvovarkaudet.

– Keskimäärin rikosten määrä laski 37 prosenttia. Helsingin osalta keskimääräistä pudotusta oli 20 prosenttia. Pahoinpitelyissä Helsingin lasku vastasi yleistä tasoa ja oli noin 35 prosenttia. Muissa rikoksissa määrät laskivat Helsingissä systemaattisesti keskimääräistä tasoa vähemmän, kertoo tutkijaryhmään kuulunut Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja, professori Tapio Lappi-Seppälä.

Suurin pudotus kesti vain joitain viikkoja

Tutkimuksen mukaan rikosten määrän laskuun näyttivät vaikuttavan eniten liikkumisrajoitukset tai -kiellot. Tiukemmat rajoitukset olivat yhteydessä suurempaan pudotukseen rikosmäärissä.

– Helsingissä liikkumisrajoitukset olivat lievempiä kuin monessa muussa vertailun kaupungissa. Joissain kaupungeissa ulos ei saanut mennä kuin hätätilanteessa ja siinä saattoi olla rangaistusuhka vielä päällä. Voi olla, että se heijastuu siihen, miten osassa kaupungeista nähtiin hyvinkin jyrkkiä muutoksia, Lappi-Seppälä sanoo.

Koronasulkujen vaikutus näytti kuitenkin jäävän lyhytaikaiseksi. Suurin pudotus koettiin yleensä 2–5 viikon päästä sulkutoimien alusta. Sen jälkeen rikosmäärät alkoivat vähitellen palata sulkua edeltäneelle tasolle, vaikka rajoitukset yhä jatkuivat.

– Tässä on aika monta epävarmuustekijää: esimerkiksi vaikka rajoitukset pysyivät muodollisesti samoina eivätkä lieventyneet, muuttuiko ihmisten käytös ajan mittaan eikä rajoituksia enää noudatettu samalla tavalla, Lappi-Seppälä pohtii.

Aineisto perustuu poliisin rekistereihin, mutta kaikki rikokset eivät tule normaalioloissakaan poliisin tietoon. Aineistosta puuttuu myös tieto siitä, missä epäillyt rikokset ovat tapahtuneet.

– Tämä on relevanttia väkivallan mittaamisessa ennen kaikkea pahoinpitelyissä: eli tapahtuuko se julkisella paikalla ja on katuväkivaltaa, vai onko se neljän seinän sisällä tapahtuvaa, esimerkiksi kotiväkivaltaa. Britanniasta on jo näyttöä, että sisätiloissa tapahtuvat rikokset ovat voineet jopa lisääntyä (korona-aikana).

Tutkimus julkaistiin tällä viikolla Nature Human Behaviour -tiedejulkaisussa.