Koronaepidemian ensimmäinen aalto vähensi alkoholinkulutusta Suomessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, että kokonaiskulutus laski huhti-kesäkuussa noin kymmenen prosenttia vuotta aiemmasta.
Koronan ja rajoitustoimien vaikutukset näkyivät kuitenkin eri tavoin eri väestöryhmissä ja myyntipaikoissa.
Eniten kulutustaan vähensivät alle 35-vuotiaat sekä ne, joiden taloudellinen tilanne heikentyi epidemian aikana.
Osa suomalaisista reagoi tilipussin pienenemiseen juomalla enemmän. Osa päinvastoin vähensi alkoholinkulutustaan.
Havainnot perustuvat THL:n vasta-ainetestien yhteydessä tehtyyn kyselyyn.
Juominen kotona lisääntyi
Epidemian hillintätoimet ravintoloissa vähensivät odotetusti alkoholin myyntiä niissä. Anniskelu kuivui huhti-toukokuussa, kun ravintolat ja kahvilat määrättiin suljettaviksi.
Myös matkustajatuonti romahti matkustusrajoitusten vuoksi.
– Alkoholinkulutus siirtyi yksityiseen elinpiiriin, kuten suomalaisten elämä yleensäkin kokoontumisrajoitusten ja etätöiden aikana, sanoo THL:n erikoistutkija Katariina Warpenius.
THL:n mukaan alkoholin ostaminen siirtyi tällöin voimakkaammin Alkoihin ja vähittäiskauppoihin, joiden myynti kasvoi loppukeväällä 16 prosenttia edellisestä vuodesta.
Epidemia vahvisti aiempaa kehitystä
Eniten myymälämyynti kasvoi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Tämä johtui THL:n tulkinnan mukaan siitä, että näissä maakunnissa ravintola-anniskelun ja matkustajatuonnin osuus on normaalisti suurempi kuin muualla.
– Epidemia näyttää jyrkentäneen alkoholinkulutuksen viime vuosien kehitystä, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä laitoksen tiedotteessa.
– Alkoholinkulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien, ja yksin viime vuonna 2019 neljä prosenttia. Epidemian ja rajoitustoimien vaikutukset ovat olleet samansuuntaiset.