Korona ajaa psy­ko­te­ra­pian video- ja pu­he­lin­yh­teyk­sien varaan – Vi­ruk­sen pelko ja epi­de­mian poik­keus­olot li­sää­vät mie­len­ter­veys­on­gel­mia myös en­nes­tään oi­reet­to­mil­le

Etäyhteydet pelastavat sen, että terapiaa pystytään jatkamaan epidemiasta huolimatta, mikä ei olisi ollut mahdollista aiempina vuosikymmeninä, psykoanalyytikko, psykologi Milla Tamminen sanoo.

Psykoanalyytikko, psykologi Milla Tamminen siirtyi asiakkaidensa kanssa puhelin- ja videoyhteyksien käyttöön, kun koronaepidemia yltyi Suomessa.

Kuva: Kimmo Penttinen

– Olisi todella kuormittavaa, jos terapia katkeaisi nyt kokonaan. Muutos olisi valtava etenkin psykoanalyysissä, jossa voidaan tavata neljäkin kertaa viikossa.

Tamminen tapaa asiakkaitaan puhelimen tai videon välityksellä nyt kolmatta viikkoa. Etäyhteyteen siirtyminen on ollut hänen mukaansa "yllättävänkin helppoa, mutta toisaalta surullista".

_ Hädän hetkellä ihmiset kaipaavat läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä.

Etäyhteys on vaikeaa lapsille

Useimmat psykologit ja psykoterapeutit siirtyvät käyttämään etäyhteyksiä, kertoo Suomen psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.

Myös Kela suosittaa kaikkia kuntoutuspsykoterapiaan Kela-tukea saavia siirtymään etänä järjestettävään terapiaan, mikäli se on mahdollista.

Tähän asti etäyhteyden käyttö psykoterapiassa on ollut yleisempää yksityisellä sektorilla. Terapiaa on järjestetty etäyhteydellä esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi.

Julkisella sektorilla mielenterveyden etä- ja nettipalveluita on kehitetty pitkään esimerkiksi HUS:ssa.

Useissa kunnissa puitteet etäterapiaan joudutaan kuitenkin rakentamaan lähes tyhjästä.

Pienten lasten kohdalla etäyhteyden käyttö voi Ahtolan mukaan olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.

– Etäterapiaan siirtyminen voi olla todella raskasta myös sellaisille henkilöille, jotka ovat ennestään hyvin huonokuntoisia.

Osalle etäterapia voi olla jopa helpompaa

Tutkimusten mukaan etäterapialla saavutetaan lähes yhtä suuret hyödyt kuin läsnäoloterapialla.

Terapiasuuntauksien välillä on kuitenkin eroja.

– Psykoanalyysissä maataan normaalisti sohvalla ilman katsekontaktia analyytikkoon, jotta mieli pääsisi vaeltelemaan mahdollisimman vapaasti. Esimerkiksi videoyhteydessä tämä saattaa kärsiä, psykoanalyytikko Milla Tamminen toteaa.

Ahtolan mukaan osa terapiassa käyvistä kertoo, että heille etäterapiassa puhuminen voi toisaalta olla tavallista vapautuneempaa, kun terapeutti ei ole fyysisesti läsnä tilanteessa.

Tamminen sanoo, että esimerkiksi läheisyyteen liittyviä ongelmia käsitteleville ihmisille etäterapia voi myös auttaa ymmärtämään läheisyyden kysymyksiä, kun etäterapia konkretisoi etäisyyden tunteen.

Professori: Palveluiden karsiminen olisi kohtalokasta

Suurimman uhan koronakriisi aiheuttaa entuudestaan mielenterveysongelmista kärsiville, sanoo Suomen mielenterveys Mieli ry:n kehitysjohtajana ja THL:n tutkimusprofessorina työskentelevä Kristian Wahlbeck.

–Sosiaalisen elämän muutokset ja rajoitukset lisäävät selvästi oireita ja turvattomuutta niillä, joilla on jo nyt ongelmia selviytyä jokapäiväisistä rutiineista.

Kyse on ryhmästä, joka on jo suurelta osin mielenterveyspalveluiden piirissä.

Wahlbeck pitää todella tärkeänä, että kunnat jatkavat peruspalveluiden järjestämistä, jotta hoidot eivät keskeydy. Häntä huolettaa, että kuntatalouteen haetaan säästöjä "pehmeistä kohteista" kuten mielenterveyspalveluista.

– 90-luvun lamassa ilman palveluita jääneistä osa ei ikinä päässyt työmarkkinoille. Puhutaan jopa menetetystä sukupolvesta.

Suurin uhkakuva on Wahlbeckin mukaan se, että suuri määrä mielenterveyspalveluiden henkilökuntaa joutuu sairaslomalle koronaviruksen takia.

–Vakavista mielenterveysongelmista kärsiville etäterapia tuskin on ratkaisu, Wahlbeck sanoo.

Ongelmia myös ennestään oireettomille

Koronakriisi lisää mielenterveysoireilua sellaisillakin ihmisillä, jotka eivät entuudestaan kärsi niistä.

–Oireilu tulee lisääntymään, mutta olemme melko varmoja siitä, että sairastumisia mielenterveyden häiriöihin tuskin tapahtuu paljoa tavallista enempää, Wahlbeck sanoo.

Sairastuminen merkitsisi sitä, että mielenterveysongelmat ovat niin hallitsevia, että ne estävät esimerkiksi työnteon tai opiskelun. Lievempi oireilu lisää psykologista rasittuneisuutta, mutta ei estä normaalia arkea.

–Ihmisillä, joilla ei ole taustallaan mielenterveysongelmia, koronakriisi aiheuttaa etupäässä todennäköisesti huolestuneisuutta, pelkoa, ahdistusta, jännittyneisyyttä ja unettomuutta.

Pelko ja huolestuminen ovat normaaleja reaktioita

Wahlbeck painottaa, että pelko ja huolestuminen ovat täysin normaaleja reaktioita koronakriisin oloissa, jossa ihmisten arki, sosiaalinen elämä sekä työ- ja opiskelu ovat kaikki myllerryksessä.

–Turvallisuudentunteen kadottaminen ja tavanomaisen järjestyksen horjuminen koskettaa nyt kaikkia suomalaisia.

Alttiimpia oireilulle ovat Wahlbeckin mukaan esimerkiksi yksinäiset ihmiset, vanhukset, päihdeongelmaiset ja köyhyydessä elävät.

Hyvin toimeentulevilla ja koulutetuilla taas on keskimäärin vahvempi psyykkinen kestokyky muutoksia ja stressiä vastaan.

–Sosioekonomiset erot muodostavat merkittävimmän eron siinä, kuinka ihmiset reagoivat poikkeusoloihin psyykkisesti, Wahlbeck tiivistää.

Wahlbeck arvelee, että koska koronakriisi vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin, se voi myös lisätä ihmisten välistä solidaarisuutta ja auttamishaluja kuten kävi Islannissa talouskriisin aikaan.

–On jo merkkejä solidaarisuuden noususta, ihmiset tukevat toisiaan ja pitävät enemmän yhteyttä.

Psykoterapeuttinen keskusteluhoito on Wahlbeckin mukaan paras keino koronaepidemian aiheuttamaan ahdistukseen.

–On tärkeää, että matalan kynnyksen keskusteluhoitoon pääsisi nyt riittävän ajoissa, jos ahdistus yltyy voimakkaaksi. Lääkehoitoa lievään oireiluun tarvitaan hyvin harvoin, Wahlbeck sanoo.

Psykoanalyytikko, psykologi Milla Tamminen siirtyi asiakkaidensa kanssa puhelin- ja videoyhteyksien käyttöön, kun koronaepidemia yltyi Suomessa.