Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kor­jaus­ra­ken­ta­mis­ta vauh­dit­ta­mal­la maa­kun­tiin elin­voi­maa

Orpon hallitus kokoontuu budjettiriiheen syyskuun alussa. Sillä on tuolloin mahdollisuus tehdä ratkaisuja, jotka toisivat maakuntamme rakentamiseen positiivista vauhtia ja parantaisivat konkreettisesti asetettuja työllisyystavoitteita.

Tämä mahdollistaisi myös taloyhtiöiden välttämättömien korjausten toteuttamisen ja energiatehokkuuden parantamisen.

Hallituksen tulisi ottaa käyttöön määräaikaisen sadan miljoonan euron investointiavustus taloyhtiöille ja kuntien asuntoyhtiöille korjausrakentamiseen. Avustus voisi laittaa liikkeelle arviolta jopa miljardin euron edestä hankkeita. Tämä tarkoittaisi työvoimavaltaiselle toimialalle noin 14 000 henkilötyövuotta ja yli 400 miljoonan euron verotuloja valtiolle.

Rakennusalalla on eletty jo pidempään vaikeita aikoja.
Rakennusalalla on eletty jo pidempään vaikeita aikoja.
Kuva: Pekka Aho

Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus rakentamisesta on yli 40 prosenttia, eli investointiavustus palautuisi yhteiskunnalle työpaikkojen ja verojen muodossa. Tässä rakentamisen suhdanteessa työllisten määrä lisääntyisi ja vältyttäisiin yrityksissä lisäsopeutuksilta eli lomautuksilta.

Uudisrakentamisen ollessa vähäistä korjausrakentamisen merkitys korostuu entisestään. Se ei ainoastaan pura korjausvelkaamme, ylläpidä rakennettua ympäristöämme ja sen arvoa, vaan sillä on myös suorat vaikutukset työllisyyteen, verotuloihin ja kuntatalouksiin.

Etenkin pk-yrityksille korjausrakentaminen on keskeinen toimiala. Pienissä yrityksissä sen osuus on lähes 60 prosenttia ja keskisuurissakin yli puolet. Jos rakentamista vauhditettaisiin, vaikutukset näkyisivät nopeasti niin kuntien taloudessa kuin koko Suomessa.

Juha Mäntynenaluepäällikkö, Rakennusteollisuus RT ry, Pohjois-Suomi ja Lappi